Osa 1: Monopoli murskaksi
Suomalaisen yksityisradiotoiminnan uusi tuleminen koettiin vuonna 1985, kun parikymmentä paikallisradiota sai toimiluvan eri puolilla Suomea. Yli 50 vuotta kestänyt Yleisradion monopoli oli murtunut. Turussa paikallinen radiotoiminta oli syksyyn 1985 asti Yleisradion yksinoikeus. Turun radio oli saanut oman lähettimen vuonna 1982 ja se kuului Turun seudulla. Vuonna 1984 alueradio ulotti lähetyksensä kauemmas maakuntaan uuden taajuutensa turvin.
Yksityinen paikallisradiotoiminta toteutui, kun kaksi hakijaa sai yhteisen toimiluvan Turkuun tammikuussa 1985. Helsingistä johdettu Näkövammaisten Keskusliitto oli hakenut toimilupaa useaan kaupunkiin, mutta ainoastaan Turun taajuushakemus hyväksyttiin. Toinen luvansaaja oli Turun sanomalehtimiesyhdistys. Turun Paikallisradio Oy:n peruskivi oli näin muurattu.
Radioasema julkisti nimensä ja henkilökuntansa kesällä 1985. Radio nojasi viestinnän ammattilaisiin. Henkilökunnalla oli muun muassa paikallislehti- ja Yleisradio-taustaa. Toimittajia oli reilut puolenkymmentä, lisäksi mainosajanmyyjiä ja hallintoa tarvittiin.
Lähetystoiminta käynnistyi lauantaina 7. syyskuuta 1985 kello7.57 taajuudella 90,5 MHz. Ensimmäisenä äänessä Iso-Heikkilän kaupunginosassa toimineen paikallisradion studiossa oli toimittaja Ari Meriläinen. Avajaispäivän ohjelmassa oli muun muassa päätoimittajan uintitempaus Aurajoen rannalta rannalle. Päivän teema oli sananvapaus ja rohkeus.
Lähetystehoa uunituoreella paikallisradiolla oli vain 100 wattia ja antennikorkeutta merenpinnasta 55 metriä. Lähetin sijaitsi VR:n ratapihan takana Härkämäki-nimisellä nyppylällä. Monosignaali kuului noin 20 kilometrin päähän Turusta.
Radion puolesta ja vastaan
Paikallisradiotoiminta keräsi paljon kehuja, mutta myös epäilijöitä. Murrejuttuja ja kansantanhuja ei kuultukaan vapailla radioaalloilla, vaikka tällaisia toiveita oli esitetty ennakkokeskusteluissa paikallisradioiden ohjelmatarjonnasta. Sen sijaan anglosaksinen musiikki valtasi radioaallot. Ohjelma poikkesi paikallisasemilla Yleisradion kolmen kanavan ohjelmatarjonnasta. Juontaja puhui levyjen päälle, asematunnuksia kuultiin tiuhaan ja uusi ilmiö, radiomainonta herätti huomiota.
Radio mainosmediana oli uusi ja se alkoi houkutella asiakkaita eli mainostajia. Kilpailu oli mainosmarkkinoilla näennäistä, koska TV ei tarjonnut paikallismainontaa ja kilpailevia asemia ei ollut. Tässä poikkeuksen tekivät vain kahden aseman Helsinki ja Kouvola.
Paikallisradio nousi suosiossa Ylen rinnalle ja jopa ohi myös Turussa.
Auran Aallot toimi vuosina 1985-90 kuvassa näkyvän talon lisäsiivessä osoitteessa Ruissalontie 3 (Kuva: Tero Toivonen).
Jokaiselle jotain
Vuodet 1985-88 olivat vahvaa kasvun aikaa Auran Aalloilla. Ohjelmaa lähetettiin aluksi vain aamukahdeksasta puoli yhteentoista ja iltapäivällä kello 15 alkaen pari tuntia. Vuonna 1987 päivätauko lopetettiin ja ohjelma-aika täytettiin muun muassa juonnetulla musiikkiohjelmalla. Lähetykset alkoivat jo aamukuudelta ja päättyivät puoli seitsemän aikaan illalla.
Stereolähetyksiin siirtymiseksi Auran Aallot anoi korotusta antennikorkeuteen ja saikin sen syksyllä -87. Stereoon siirryttiin seuraavana talvena juhlallisesti suoralla raportilla lähetinkopista. Kuuluvuus ei ollut kummoinen Yleisradioon verrattuna, mutta ohjelmisto keräsi suuret kuuntelijajoukot. Suosittuja ohjelmia olivat muun muassa suorat urheiluselostukset, paikallisuutiset ja visailuohjelmat. Myös pienoiskuunnelmia tehtiin tuon ajan radioissa. Auran Aaltojen musiikkitarjonta oli laajaa. Radiolle palkattiin erillinen musiikkitoimittaja valitsemaan soitettavia levyjä ja tekemään levynmyyntilukuihin perustuvaa listaohjelmaa. Nuortenohjelmia tehtiin viikonloppuisin iltamyöhään asti ja yöradio pitkitti juonnettua ohjelma-aikaa viikonlopun aamuyön tunteihin.
Auran Aaltojen arkipäivän ohjelma-aika oli yleensä kello 6-19, mutta kaupunginvaltuuston kokousten radioinnit ja urheilulähetykset tekivät tässä poikkeuksen. Illalla ja yöllä lähetin pidettiin päällä ilman ohjelmalähetyksiä.
Yleisradion ohjelmatyöntekijöiden lakko pimensi valtiollisen radion ja television lähes kokonaan marraskuussa 1988. Paikallisradioille tämä oli kulta-aikaa. Lähetystunteja lisättiin ja uutisia kuultiin iltamyöhälläkin. Auran Aalloilla illan viimeiset uutiset radioitiin lakon aikana kello 22. Sen jälkeen ohjelma jatkui tauottomalla musiikilla yöhön asti. Lakon päätyttyä iltalähetyksiä ei lopetettu, vaan niistä tuli pysyvä käytäntö.
Kokeilusta yhteistyöhön
Kokeiluna alkanut paikallisradiotoiminta vakinaistettiin kesällä 1987, jolloin kaikki kokeiluasemat saivat kahden vuoden jatkoluvan ja muutama uusikin yrittäjä pääsi ääneen. Varsinais-Suomessa Auran Aallot oli ollut Radio Iniön ohella ainoa paikallisradio. Toimilupakierros toi Lounais-Suomeen kuitenkin uusia asemia. Keväällä 1988 aloittivat Turun saaristossa toiminut Meriradio ja raumalainen Radio Ramona. Näistä Meriradio kuului osittain samalla alueella kuin Auran Aallot. Helsingistä pieneen Velkuan kuntaan 1980-luvun alussa muuttanut toimittaja Jorma Rotko perusti perheyrityksen, joka sai paikallisradioluvan. Auran Aalloille ohjelmaa tehnyt Rotko nimesi asemansa Meriradioksi. Auran Aallot oli saanut kilpailijan. Yhteistyö mainosajan myynnissä lievensi kuitenkin kilpailutilannetta. Meriradio alkoi lisäksi releoida Auran Aaltoja oman ohjelma-aikansa ulkopuolella. Tuohon aikaan toimilupa salli enintään kahden aseman yhteislähetykset.
Mainosmarkoista käytiin syksystä 1987 alkaen kilpailua myös television kanssa. Yleisradion verkossa lähettänyt MTV haali valtakunnallisia mainostajia, mutta vuonna 1986 pääkaupunkiseudulla aloittanut TV3 eli Kolmoskanava sai luvan lähettää alueellisia mainoksia. Turkuun Kolmonen tuli lokakuussa -87. Kanavan aloittamisen vaikutusta radiomainonnan määrään arvioitiin pitkin syksyä. Molemmille sähköisille mainosmedioille riitti kuitenkin asiakkaita.
Rynnäkkö radioaalloille
Auran Aaltojen perustamisen vahvat persoonat, päätoimittaja Markku Heikkilä ja toimituspäällikkö Kaija Väisänen, jättivät työpaikkansa syksyllä 1988 ja perustivat oman yhtiön tarkoituksenaan hakea toimilupaa uudelle radioasemalle. Vuoden 1988 toimilupakierros ei tuonut uusia paikallisradioita Turun seudulle, mutta vuonna 1989 koettiin melkoinen ryntäys radioaalloille. Valtioneuvosto jatkoi kaikkien jo toimineiden paikallisradioiden toimilupia, nyt viidellä vuodella. Uusia asemia saatiin perustaa roppakaupalla eri puolille Suomea. Tähän asti useimmilla paikkakunnilla oli ollut vain yksi paikallisradio. Oulussa toiminnan oli aloittanut vuonna 1988 samalla kertaa kaksi asemaa ja Helsinki oli saanut kolmannen ja neljännen paikallisradionsa. Turussa liikehdintää uusien asemien perustamiseksi koettiin vasta vuonna 1989.
Puheet Auran Aaltojen myymisestä pääosin Turun Sanomien omistamalle Turun Kaapelitelevisio Oy:lle alkoivat jo vuoden 1988 aikana. Näkövammaisten Keskusliitto oli ollut Auran Aaltojen pääomistaja parin vuoden ajan Turun sanomalehtimiesyhdistyksen luovuttua osuudestaan loppuvuonna 1985. Turun Paikallisradiosta tehdyn esisopimuksen mukaan Kaapelitelevisio ostaisi Auran Aalloista 70 prosentin osuuden, loput jäisivät Näkövammaisten Keskusliitolle. Turun Kaapelitelevisio haki samalla itselleen omaa toimilupaa, Auran Aallot jatkolupaa ja muitakin hakijoita oli. Keväällä 1989 luvan Turkuun saivat Auran Aallot, Turun Kaapelitelevisio Oy, Pro Radio Oy ja Turun Lähiradio ry. Pro Radion taustalla oli neljä yksityishenkilöä, kaikki aikanaan Auran Aalloilla työskennelleitä. Lähiradioyhdistyksen tavoite oli luoda Turkuun Helsingin mallin mukainen ei-kaupallinen lähiradio.
Valtioneuvosto hyväksyi varsinaisen toimilupakierroksen jälkeen Auran Aaltojen enemmistön myymisen Turun Kaapelitelevisiolle. Samalla Kaapelitelevisio luopui aiemmin saamastaan radioluvasta. Auran Aaltojen tulevaisuus oli näin vakaammalla pohjalla.
Uusi isäntä ja uudet haastajat
Kesällä 1989 Auran Aalloilla laajennettiin ohjelmatuotantoa. Juonnettu yöradio ulottui myös arkiöihin, aamun tunnit täytettiin satelliitilla vastaanotetulla Radio Luxembourgin musiikkiohjelmalla ja uutisia luettiin myös puolenyön aikaan. BBC suomenkieliset iltauutiset välitettiin turkulaiskuuntelijoille viikon jokaisena päivänä. Henkilökuntaa palkattiin lisää ja ohjelmisto pidettiin monipuolisena. Uusina radioääninä aloittivat muun muassa Antti Korhonen, Jussu Pöyhönen, Heikki Hilander, Janne Porkka ja Matti Inkinen.
Auran Aalloilta kuultiin paljon paikallisuutisia, urheilua, nuortenohjelmia ja suoria musiikkilähetyksiä. Pari vuotta aiemmin hankittu ulkolähetysauto oli tuttu näky Turun seudun tapahtumissa. Yhteistyö Meriradion kanssa jatkui, vaikka velkualaisasemalla menikin taloudellisesti huonosti.
Kesä ja syksy 1989 toi Turkuun ensi kerran uuden kilpailutilanteen radioaalloille. Kaupungissa alkoi kuulua kaksi kaupallista radiota, kun syyskuun alussa toimintansa aloitti Pro Radion omistama Radio Sata. Radio Sata nojasi vahvasti Auran Aalloilta tuttuihin radioääniin etunenässä Markku Heikkilä ja Kaija Väisänen. Tekniikan asemalle toimitti yksi omistajista, Auran Aaltojen alkuaikojen studiopäällikkö Markku Ahto. Radio Sadan toimitusjohtaja Arto Mäkinen oli hankkinut kannuksensa tekemällä mainoksia Auran Aalloille.
Radio Sata erottui Auran Aalloista erilaisella musiikkitarjonnallaan. Auran Aallot oli nuorekkaampi, kun taas Radio Sata soitti vanhoja klassikoita aina 1950-luvulta alkaen. Sata haki kohdeyleisökseen varttuneempia kuuntelijoita. Auran Aallot oli nuorten ja nuorten aikuisten suosikki. Yleisradion kanavauudistuksesta oli vasta hahmotelma, mutta käytännössä Yleisradio kuului Turussa vain neljällä yleisohjelmakanavalla. Kohderyhmäajattelu oli kuitenkin luotu ja sitä toteutettiin paikallisradioissa myöhemmin 1990-luvulla.
Varsinais-Suomessa uusia paikallisradioita olivat vuonna 1989 Uudenkaupungin Radio UBC ja Salon Radio Suomen Salo. Turun Lähiradioyhdistyksen vasemmistoa lähellä ollut Radio Robin Hood putkahti eetteriin vapunaattona 1990.