Osa 2: Ryhmätyötä kellaritoimituksessa

Radio Lokin toimitus Kotkan Sapokassa vuosina 1992-1993.

Radio Lokin toimilupayhtiön Kymenlaakson Radio Oy:n nimestä syntyi kiistaa Yleisradion kanssa, joka aloitti oman maakuntaradionsa nimellä Kymenlaakson Radio vuonna 1989. Yle vaati Radio Lokkia vaihtamaan yhtiönsä nimeä. Kiista päättyi kuitenkin Lokin voittoon ja Kymenlaakson Radio Oy sai pitää nimensä. Oikeus katsoi, ettei nimeä tarvitse muuttaa, kun varsinainen lähetystoiminta tapahtui kuitenkin nimellä Radio Lokki.

Uusi päätoimittaja toi vahvan panostuksen paikallisuutisointiin

Nykyisin Kuusankosken Seutu -lehdessä työskentelevä Tapio Blinnikka jatkoi Radio Lokin palveluksessa kesäkuuhun 1990 asti. Juhannuksen tienoilla päätoimittajana aloitti Ulla-Maija Sievinen (nyk. von Hertzen). Uuden päätoimittajan myötä Lokki panosti paikallisuutisiin. Kanava sai myös uuden Toyota Hiace -ulkolähetysauton, jonka ansiosta asiat saatiin nopeasti tapahtumapaikoilta eetteriin. Kymenlaakson Radio Oy:n toimitusjohtajana tässä vaiheessa toimi puolestaan Markku Lappalainen.

– Meidän toimintamme painottuu ajankohtaisiin ja toimitettuihin ohjelmiin. Haastattelut ovat tärkeitä. Suorissa ohjelmissa on jännä tunnelma. Yllätyksiäkin tulee, mutta ne ovat usein myönteisiä. Joskus kesken lähetyksen paikalle tulee joku kiinnostava ihminen, jota on mukava jututtaa, Lokin uusi päätoimittaja Ulla-Maija Sievinen kommentoi Anjalankosken Sanomissa 10.8.1990.

Radio Lokissa työskenteli tuolloin viisi vakituista toimittajaa sekä joukko avustajia. Avustajista suosituimpia olivat Jari Nenonen ja Ari Ismälä, jotka toimittivat useita vuosia treffiohjelmaa. Nenonen tuli tunnetuksi myös suosittuna pakinoitsijana, Ismälä musiikkiohjelmien tekijänä. Toimitukseen kuului syksyllä 1990 päätoimittajan lisäksi mm. Riitta Suvisaari, Anu Halonen, Teuvo Romppanen, Mika Rahkonen ja Mika Heijari. Työtapana käytettiin paljon ryhmätyötä ja porukalla olikin hyvä ryhmähenki. Lokkia kuvailtiin Kotkan omaksi radioksi, jonka valtteja olivat tuttuus ja läheisyys.

– Tällaisen porukan kanssa on kiva työskennellä. Me keskustelemme paljon, ja porukassa ideatkin kehittyvät ja hioutuvat. Työ on elävää ja nopeaa, ja täällä on hyvät fiilikset tehdä tätä hommaa. Kuuntelijatkin ovat ottaneet Lokin omakseen – myönteistä palautetta tulee. Me kehittelemme toimintaamme ja löydämme uusia virtauksia, uusia asioita – radio ei saa koskaan jämähtää paikoilleen. Ja onhan tämä myös lämpöä ja inhimillisyyttä kaiken mekaanisuuden keskellä, tiedottajan roolin lisäksi, Ulla-Maija Sievinen jatkoi.

Oman radio ohjelmatarjonnan monipuolinen kirjo

Lokin ohjelmistoon kuului monenlaisia ohjelmia laidasta laitaan. Urheilussa kanava oli mukana koripallojoukkue KTP:n peleissä. Suorat selostukset hoiti Mika Arola. Lisäksi urheiluohjelmistoon sisältyi Urheiluruuma -nimellä kulkenut urheilun erikoisohjelma sekä V5- ja vakioveikkausvihjeitä. Taajuuksilta kuultiin myös radiotreffejä, horoskooppeja, osto/myyntiohjelmaa, listaohjelmia, musiikkiohjelmia sekä puheohjelmia, unohtamatta tietenkään paikallisia ajankohtaisohjelmia, joista kanavan ohjelmisto pääasiassa koostui. Uutisia Lokissa luettiin suomen lisäksi kesäisin myös englannin kielellä. Valtakunnan ja ulkomaiden osalta Radio Lokki sai uutisensa ensimmäisinä vuosina Suomen Tietotoimistolta, ja myöhemmin Aamulehden tytäryhtiöltä Alexpressiltä, joka lähetti kanavalle tekstimuotoisia ns. fax-uutisia.

Kesäisin Lokin ohjelmistoon kuului myös Kesähertsit-ohjelma, jossa Mika Heijari esitteli paikallisradioita ympäri Suomen. Ohjelman tarkoituksena oli löytää muualla päin Suomea lomaileville kotkalaisille paikallisradioita kuunneltaviksi. Lokki oli mukana myös Kotkan meripäivillä suorin lähetyksin. Kanava järjesti myös katukaraokea, radioristeilyitä, radiotansseja sekä avoimien ovien päiviä, jolloin ihmiset pääsivät käymään toimituksessa ja näkemään radio-ohjelman tekoa. Meripäivien aikana radio muuttui Merirosvoradioksi, joka seurasi lähes ympärivuorokautisesti Kotkan Meripäivien tapahtumia.

Radio Lokki oli syksyllä 1990 kuuntelijatutkimusten mukaan Suomen viidenneksi kuunnelluin paikallisradio. Kanava kuvaili tuolloin itseään Kotkansilmä-lehdessä seuraavasti: ”Vajaan kolmen vuoden aikana Lokki on osoittautunut kuunnelluksi ja suosituksi radiokanavaksi. Omaksi radioksi. Radio Lokki kertoo tuoreimmat uutiset, on paikalla kun tapahtuu. Radio Lokki kertoo asiat heti. Mutta Lokki myös viihdyttää. Mukavaa musiikkia riittää joka makuun”.

Paikallisradioiden kuuntelijamäärät olivat muutenkin huipussaan vuosikymmenen vaihteessa. Mainokset kävivät suurten kuuntelijamäärien ansiosta hyvin kaupaksi ja sekuntihinnat nousivat jopa 20-30 markkaan. Laadullisesti mainoksissa oli paljon vaihtelua, kauppiaiden itse tekemistä aina valtakunnallisiin ammattilaisten tekemiin.

Hamina mukaan Lokin valtakuntaan

Vuonna 1991 Radio Lokin kuuluvuusalue laajeni, kun lähetykset aloitettiin Haminassa erillisellä taajuudella 94,4 MHz. Teholtaan 100 wattinen lähetin sijoitettiin PTL:n mastoon ja antenni nousi 96 metrin korkeuteen. Lokin samantehoinen päälähetin taajuudella 87,7 MHz sijaitsi puolestaan Kotkan Lankilassa, antenni PTL Telen mastossa 110 metrin korkeudessa. Ohjelmansiirto toteutettiin linkkiyhteydellä.

Haminan lähettimen aloitusta juhlistettiin suoralla lähetyksellä Haminan torilta. Paikalla olivat päätoimittaja Ulla-Maija Sievinen ja toimittaja Mika Heijari. Kuuluvuusalueen laajennuttua Lokki aloitti ympärivuorokautiset lähetykset. Toimitettua ohjelmaa kuultiin maanantaista torstaihin klo 06:00-18:00, perjantaisin klo 06:00-20:00 ja lauantaisin klo 08:00-19:00. Muina aikoina lähetettiin halpaa Gramex-vapaata musiikkia, ”yön ääniä” asemakuulutuksin sekä pimputusta.

Uudet toimitilat merinäköalalla

Lokin toimitilat sijaitsivat lähes koko sen historian ajan osoitteessa Kapteeninkatu 14. Aluksi radio sijaitsi väliaikaistiloissa toimitalon toisessa kerroksessa, josta se muutti keväällä 1988 alimpiin kerroksiin. Myynti ja asiakaspalvelu muuttivat katutasoon, kun studio ja toimitus puolestaan siirtyivät kellarikerrokseen, josta ei nähnyt lainkaan ulos.

– Juontajana joutui aina nykimään toimituksessa vierailevia hihasta ja kysymään, millainen ilma ulkona on. Ulkona vallitseva säätila on juontovuorossa olevalle toimittajalle tärkeä tieto, Lokissa toimittajana vuosina 1989-1993 työskennellyt Mika Heijari kommentoi Hukala.netille.

Katutasossa sijainnut Lokin myynti ja asiakaspalvelu muutti vielä kertaalleen samassa toimitalossa, naapurihuoneistoon. Kokonaan uudet toimitilat Lokki remontoi itselleen meren rannalta Kotkan Sapokasta Huovisen saunan talona tunnetusta rakennuksesta talvella 1991-1992. Yksi syy uusien toimitilojen hankintaan oli juuri entisten tilojen sijainti kellarikerroksessa. Koko toimitus, myös myynti ja asiakaspalvelu muuttivat uusiin toimitiloihin kesällä 1992.

Lama ja Gramex iskivät paikallisradioiden rahakirstuihin

Taloudellinen tilanne koko Suomessa heikkeni 1990-luvun alussa laman myötä. Paikallisradioiden taloudessa tämä näkyi selvästi mainostuksen vähentymisenä.
– Tuoreimman yhteisen kuuntelijatutkimuksen mukaan pärjäämme hyvin kilpailussa Yleisradion kanssa, katsoopa mitä mittaria tahansa. Kauppa ei vaan käy. Valtakunnallinen mainonta on hävinnyt lähes tyystin, Joensuulaisen Radio Jokisen toimitusjohtaja Keimo Lehtiniemi valitteli Journalisti-lehdessä 21. tammikuuta 1993.

Radiomainosten myynnin väheneminen ja siitä johtunut tulojen väheneminen aiheutti sen, että yhtiöt joutuivat karsimaan kustannuksia mm. henkilöstövähennyksillä. Myös konkurssit yleistyivät. Esimerkiksi Uudenkaupungin Radio Majakka ja Heinolan Radio Heinola ajautuivat konkursseihin. Tulojen väheneminen ei pian ollut kuitenkaan ainoa murhe, kun tekijänoikeusjärjestö Gramex alkoi velkoa saataviaan. Se esitti paikallisradioille suuret laskut maksamattomista tekijänoikeuskorvauksista. Radioiden yhteenlaskettu velka oli Gramexin alkuperäisen vaatimuksen mukaan noin 20 miljoonaa markkaa.

Erimielisyydet juonsivat juurensa vuoteen 1987, jolloin suuri osa paikallisradioista jätti Gramex-maksut maksamatta vedoten niiden kohtuuttomaan hintaan verrattuna valtakunnalliselta radiolta perittyihin maksuihin. Välimiesoikeus katsoi kuitenkin tammikuussa 1993, että radioiden oli maksettava rästiin jääneet maksunsa korkoineen.
– Jonain kauniina päivänä radiolle saattoi tulla postissa 200 000 markan Gramex-lasku. Se oli paikallisradion taloudelle kova pala, Mika Heijari kertoo.

Sivut: 1 2 3