68 on Maaron ja Krissen valtakunta

Varmasti monet nuoret haaveilevat omasta radio-ohjelmasta. Vielä 1980-luvulla usealla paikallisradiokanavalla oli omia nuorten tekemiä ohjelmia, mutta radioalan kehitys kohti suurempia kanavakokonaisuuksia karsi kovalla kädellä paitsi paikallisradioiden myös niiden erikoisohjelmien määrää.

55 000 asukkaan Salossa on toiminut oma nuorille suunnattu paikallisradio Rogmo FM vuodesta 2000 alkaen. Vuosien saatossa kanavalla on ollut monenlaisia nuorille suunnattuja ja nuorten tekemiä ohjelmia. Parin viime vuoden aikana Rogmon juonnettuja osuuksia on keskitetty iltapäivän tunteihin kello 14-18 väliselle ajalle. Torstai-illoissa on kuitenkin säilynyt erillinen nuortenohjelma 68, jota juontavat parikymppiset Maaro Gali ja Kristiina Rissanen eli Maaro ja Krisse.

Tytöt ovat juontaneet torstaisin kello 18 alkavaa kaksituntista ohjelmaa noin vuoden ajan. Edessä on vielä pari lähetystä, ennen kuin ohjelma salolaisradiossa päättyy lopullisesti. Saman kohtalon kokee Rogmo FM, jonka ohjelmatuotanto keskitetään saman omistajan radiotoimitukseen Turkuun. Salolaisnuorten oma paikallinen radio katoaa historian lehdille huhtikuun alkupuolella.

Lappu musiikkiluokan seinällä

Maaro ja Krisse ajautuivat radion avustajiksi koulun kautta. Salon lukiota käyneet tytöt näkivät musiikkiluokan seinällä ilmoituksen, jossa haettiin juontajia Rogmo FM:n iltaohjelmiin. Pian tytöt olivat Rogmon juontaja Tuomas Hillervon haastattelussa ja saivat oman ohjelman.

− Haimme juontajiksi puoliksi ”läpällä”, ja alussa tuntui, ettemme ehkä pääsisikään, luonnehtii Maaro radiouransa alkua.

”Kuuskasi” on musiikkiin painottuva ohjelma, jossa esitellään paikallisia nuorille suunnattuja tapahtumia ja soitetaan paljon paikallisten bändien musiikkia. Ohjelman musiikkilinjaa tytöt kuvaavat sanalla alternative. Parivaljakko kertoo laativansa kaksituntisen ohjelman soittolistan puoliksi niin, että molempien musiikkimaku kuuluu ohjelmassa.

− Musiikkimakuni vaihtelee oikeastaan joka päivä, mutta se on yleensä raskasta musiikkia. Ohjelmassa pyrimme kumpikin valitsemaan soittoon tuntemattomia, nousevia artisteja, kuvailee Maaro.

Ohjelman soittolistalla oleva musiikki on pitkälti peräisin tyttöjen omista kokoelmista. Myös ohjelmassa vierailevat bändit ovat usein tuoneet omia demoja mukanaan. Musiikkilinjan ajankohtaisuus perustuu osittain siihen, että tytöt käyvät konserteissa ja klubeilla muun muassa Turussa ja Helsingissä pari kertaa kuukaudessa. Krissen vuosi vaihto-oppilaana Australiassa kuuluu australialaisen musiikin esillepääsynä torstai-illan ohjelmassa.

Radiojulkkiksena kaupungilla

Rogmo FM kuuluu noin 35 kilometrin säteellä Salon keskustasta taajuudella 93,5 MHz. Kanavan kohderyhmä on 9 – 25-vuotiaat. Monen kuuntelijan kaipaamia nettilähetyksiä Rogmo FM ei ole aloittanut, mikä rajaa osan nuorista kuuntelijoista pois. Krisse kertoo, että heiltä on usein kysytty, kuuluuko ohjelma netissä. Monet Krissen tutuista ja kavereista eivät omista perinteistä FM-vastaanotinta, vaan kuuntelevat nettilähetyksiä.

Pienen kaupungin nuorisoradion juontajat saavat kulkea melko rauhassa kaupungin kaduilla ja yöelämässä. Tytöt kertovat, että monet ohjelman kuuntelijoista ovat heidän kavereitaan ja tuttuja kouluajoilta. Palautetta tulee enimmäkseen heiltä, mutta jonkin verran myös tuntemattomilta.

Aina eivät pikkukaupungin radiojuontajat välty erikoisilta tilanteilta. Maaro kertoo harvinaisen sukunimensä saavan jotkut muistamaan hänet radio-ohjelmasta. Nimikirjoitusta kukaan ei ole kuitenkaan vielä häneltä pyytänyt. Krissekään ei ole joutunut nimikirjoituspyyntöjen vyöryn alle, mutta hauskaan tilanteeseen hän on joskus ajautunut radio-ohjelman takia.

− Sanoin kerran lähetyksessä, että lähdemme drinkille ohjelman jälkeen. Baarissa sitten joku ihan tuntematon mies tuli juttelemaan. Se oli aika hassua, mutta aika ainutkertainen tilaisuus, kommentoi Krisse omia kokemuksiaan radiojulkkiksena olemisesta.

Alkuaikoina ohjelmasta ei tehty kovin tarkkoja suunnitelmia. Tarkoitus oli lähinnä pitää hauskaa. Tytöt myöntävät, että heitä jännitti ensimmäisten lähetysten aikana melkoisesti, eikä mokiltakaan vältytty. Studiotekniikan hallinta ja tyttöjen radioilmaisu kehittyivät kokemuksen myötä.

− Meillä on aika paljon spontaania juttua, joka tulee luonnostaan. Olemme tunteneet Maaron kanssa lukion ensimmäisestä luokasta lähtien, joten meillä riittää yhteisiä tarinoita, miettii Krisse. Molemmilla on studiossa oma roolinsa ja omat komentonäppäimensä, joilla radiolähetystä työstetään.

Radion alasajo järkyttää

Salossa kuten monella muulla pienellä paikkakunnalla paikallisradion saaminen kannattavaksi on vaikea tehtävä. Kun mukaan lasketaan maailmantalouden yleinen notkahdus, joka vaikuttaa käytännössä suoraan myös yritysten kykyyn ostaa mainosaikaa radiosta, ei kaupallisilla toimijoilla ole helppoa. Salon paikallisradioita tuottava Salon Alueradio Oy on rämpinyt vuosia tappiollisena.

Helmikuussa salolaisradioiden henkilökunta ja ohjelma-avustajat saivat kuulla ikävän uutisen. Radiotoimitus lopetetaan ja väki irtisanotaan. Taajuuksilla jatkavat paikallista ohjelmaa Turusta tuottavat radioasemat.

Taloudellisiin totuuksiin perustuva lopetuspäätös tiesi samalla loppua Maaron ja Krissen ohjelmalle. Turusta käsin tytöt eivät lähetyksiä tule tekemään, joten maaliskuun lopussa kuullaan maailmanhistorian viimeinen salolainen 68-ohjelma.

Tieto radioiden lopettamisesta järkytti tyttöjä.

− Ensin harmitti 68:n puolesta ja sitten kaikkien muiden. Meille tämä on harrastus, mutta muille radion tekeminen on työ, miettii Krisse vakavana.

Oman radiouran jatkosta Maaro ja Krisse eivät ole varmoja. Maaro sanoo miettineensä, mihin hän voisi seuraavaksi päästä tekemään ohjelmia.

− Täällä ohjelma olisi joka tapauksessa loppunut meidän osaltamme viimeistään syksyllä, jolloin lähdemme opiskelemaan todennäköisesti muualle, toteaa Maaro. Ohjelman päättyminen sinetöityi kuitenkin jo helmikuun alkupuolella.

Salon radioammattilaisten ja ohjelma-avustajien yhteishenkeä tytöt kiittävät vuolaasti. Heidät otettiin porukkaan mukaan hyvin heti alusta alkaen.

Kulttuuria ja taiteita opiskelemaan

Tytöt sanovat olevansa ainakin jossain määrin kiinnostuneita media-alasta. Maaro aikoo hakea jatko-opiskelupaikkaa kulttuurituotannosta. Krisse suuntautuu taiteiden pariin.

− Minua myös media-ala kiinnostaa, ja pidän sitä vaihtoehtona. Olen kuitenkin enemmän taiteellinen. Ehkä suuntaudun enemmän sellaiselle alalle, sanoo Taideteolliseen korkeakouluun ja pariin ammattikorkeakouluun hakeva Krisse.

Vaikka molempien radioura Salon paikallisradiossa on kalkkiviivoilla, ei kumpikaan osaa vielä nimetä maaliskuun lopussa lähetettävän viimeisen 68:n päätöskappaletta.

Haastattelutuokion lopussa Rogmo FM:n pienessä studiossa sekä Maarolla että Krissellä on hymy herkässä. Viimeisen lähetyksen loppusanoja tytöt eivät vielä mieti, mutta yhden asian he kertovat varmaakin vakuuttavammin pienen virneen saattelemana.

− Tulevaisuudessa Kuuskasi siirtyy televisioon!