Varsinaissuomalaisen Mynämäen kunnan kirkonkylä kohoaa peltolakeuksien keskeltä. Maisemaa hallitsevat keskiajalta peräisin oleva harmaakivikirkko ja keskustan korkeimmat rakennukset. Viljavat pellot orastavat jo alkukesän merkkejä. Maalaiskunnan arkipäivä näyttää raukealta. Siellä täällä liikkuu koululaisia, mutta muu liikenne on rauhallista.

Mynämäen keskustaa halkova mutkitteleva joki sysää mutaisen näköistä vettä kohti merenlahtea, johon on matkaa kymmenisen kilometriä. Kivenheiton päässä joenvarresta, kirkon kupeessa nököttää kaksikerroksinen, keltainen koulurakennus, Mynämäen lukio. Harva taitaa tietää, että lukion kätköissä toimii yksi Suomen ainoista kunnan omistamista paikallisradiosta.

Lähiradio Taajama on äänessä lukioon rakennetusta studiosta muutaman kerran vuodessa. Viime vuosina lähetyksiä on kuultu lähinnä keväisin, mutta tilapäisellä toimiluvalla lähettävä radioasema voisi olla aalloilla milloin vain. Radio-ohjelmien toimittamisesta vastaavat lukion mediakurssin oppilaat, mutta asema on avoin myös muille kunnan asukkaille ja toimijoille.

Kirkhakkiset, Tilt ja Taajama

Mynämäki on vireä kahdeksantuhannen asukkaan kunta Turun ja Uudenkaupungin välissä. Kun kuntaan, tai tarkemmin sanottuna lukioon perustettiin paikallisradio noin 15 vuotta sitten, riitti silloisen Mynämäen kunnan kattamiseen pienitehoinen radiolähetin. Kolmisen vuotta sitten Mietoisten ja Mynämäen valtuustot päättivät lyödä kuntien hynttyyt yhteen, ja syntyi uusi Mynämäen kunta. Lähiradion kantavuus kasvoi, koska kunnan pinta-ala laajeni. Alun perin lukion savupiipussa nököttänyt lähetysantenni siirrettiin Kivistön asuinalueella sijaitsevan vesitornin huippuun ja radiolähettimen tehoruuvia käännettiin 40 watista 200 wattiin.

Radio Taajama on jatkumo Mynämäen pitkälle radioperinteelle. Lähdeteosten mukaan ensimmäiset lukion lähetykset tapahtuivat eksoottiselta kuulostavalla työnimellä Mynämäen lukion kirkhakkiset. Nimen alkuperä on tässä yhteydessä arvoitus, mutta sana kirkhakkinen viittaa naakkaan, joita parveilee lounaissuomalaisten kivikirkkojen liepeillä.

Myöhempinä vuosina radioasema toimi nimillä Radio Vertaansa Vailla ja Radio Tilt. Lähetystaajuudet vaihtelivat sen mukaan, mikä oli vapaana. Ensi alkuun radio toimi taajuudella 96,2 MHz, sitten taajuudella 103,4 ja vielä pari vuotta sitten 88,5 megahertsillä. Nykyinen taajuus, mahdollisesti pidempään pysyvä, on 93,8 MHz.

Opetusväline ja viihdyttäjä

Lukion lähetystoiminta lähti liikkeelle 1990-luvulla silloisen äidinkielenopettaja Anita Julinin innoittamana. Radiotoiminnan kurssilla olleet oppilaat tekivät ohjelmia, joita sitten radioitiin oman paikallisradion kautta. Radiotoiminnan alkuunpanevana voimana oli aktiivisen opettajan ohella paikallinen valo- ja äänialan yrittäjä, jonka kautta radiolle hankittiin laitteita.

Julinin jäätyä eläkkeelle pari vuotta sitten radiotoiminnasta ottivat vastuun äidinkieltä lukiossa opettava Minna Hakala sekä kuvataidetta ja viestinnällisiä taitoja opettava Sakari Sipilä.

Tänä lukuvuonna muun muassa radioon perehdyttävällä viestinnällisten taitojen valinnaiskurssilla on yhdeksän oppilasta, jotka vuorollaan tekevät ohjelmia ja juontavat radiota. Lähetyksiä on ollut tähän mennessä kaksi, ja kevään viimeinen ohjelmakokonaisuus kuullaan Radio Taajamasta torstaina 28.5. kello 16 alkaen. Kevään aikana lähetettyjä ohjelmia voi kuunnella mp3-muotoisina tallenteina radioaseman kotisivuilta.

Jokaisessa lähetyksessä on oma teema, jonka ympärille oppilaiden toimittamat ohjelmat nivoutuvat. Toimitettujen juttujen lisäksi illan ohjelmassa on musiikkia, suoria juontoja ja haastatteluja.

Sakari Sipilän mukaan oppilaat laativat ohjelmat pääosin etukäteen ja työstävät ne valmiiksi ennen lähetystä. Kaikki jutut ja asematunnukset soivat nykyajan hengessä tietokoneen kovalevyltä, mutta musiikki raikaa alkuperäisiltä cd-levyiltä. Käytössä on myös vinyylilevysoitin ja minidisc-laite.

– Olemme pyrkineet siihen, että Radio Taajamassa soisi myös sellainen musiikki, joka ei ole päivän listakamaa, vaikka jokainen oppilas kerääkin musiikin omista kokoelmistaan, Sipilä kuvailee. Radion painopiste on toimitetuissa jutuissa, joiden aihepiirejä oppilaat ideoivat.

Oman esiintymiskynnyksen ylittämistä

Mediapainotteisessa Mynämäen lukiossa on kaksi radiotyön kurssia, jotka jatkuvat läpi lukuvuoden. Alkupuolella oppilaat perehdytetään tiedonhankkimiseen, haastattelun tekemiseen ja muuhun radiotyön teoriaan. Oppilaat ovat käyneet tutustumassa YLE:n alueelliseen Turun Radioon ja kuulleet DIAK:n mediaopiskelijoiden kokemuksia. Teoriaosion jälkeen oppilaat ovat tarttuneet itse toimeen eli radion tekemiseen käytännön harjoituksissa.

– Keksimme sopivia teemoja jutuille, ja sitten oppilaat lähtevät mikrofonin kanssa ulos tekemään juttuja. Tänä vuonna oppilailta on tullut hyvin ideoita, Minna Hakala kiteyttää.

Haastattelujen tekeminen on sujunut hyvin, sillä kuntalaiset ovat suhtautuneet nuoriin haastattelijoihin luontevasti. Oppilaiden mielestä haastateltavia löytyy hyvin eri elämänaloilta. Radiota ei ole koettu pelottavaksi välineeksi.

Yksi mediaopetuksen tavoitteista onkin oman esiintymiskynnyksen ylittäminen. Sakari Sipilän mielestä puitteet radion tekemisen opettamiselle ovat Mynämäessä loistavat.

– Oppilaita motivoi, että täällä tehdään oikeaa radiota, eikä vain äänitetä juttuja nauhalle. Tekniikka on meillä mahtava lisäarvo, Sipilä kehuu.

Oppilaille radio on antanut mahdollisuuden tuoda jotain uutta sisältöä edellisten vuosien lähetyksiin verrattuna. Juttuideat takaavat monipuolisen ohjelmatarjonnan. Radion tekeminen on avannut myös silmät mediakritiikille.

Radiotyön kurssin valinnut Joni Heinonen halusi tehdä omia ohjelmia ja pääsikin toteuttamaan ideoitaan musiikkiohjelmassa.

– Tein juttua yhdestä indie-muusikosta ja seuraavassa ohjelmassani on tutumpaa radiossa soitettavaa musiikkia. Itse en jaksaisi kuunnella sellaista ohjelmaa, jossa on haastatteluja haastattelun perään. Halusin kokeilla sellaista, jota Taajaman lähetyksissä ei ole ennen pahemmin kokeiltu.

Aaron Holanne on Heinosen kanssa samoilla linjoilla.

– Minua kiinnosti uusien asioiden tuominen ohjelmiin. Lisäksi minua kiinnosti tietää, miten radio-ohjelmaan tuodaan kaikki soitettava musiikki ja millaisella ohjelmistolla lähetys pyörii, Holanne sanoo.

Taija Tomberg halusi oppia tekemään haastatteluja ja päästä kokeilemaan lähetyksen tekemistä käytännössä. Venla Viitasalo puolestaan halusi tuoda muutoksen viime vuoden lähetysten sisältöön.

– Viime vuoden lähetyksistä sai vähän sellaisen kuvan, että kaikki ovat jotain larppaajia. Tuntui siltä. että täällä puhutaan vain roolipelaamisesta. Halusin uudistaa ohjelmia, Viitasalo naurahtaa.

Täällä lähiradio – missä kuulija?

Voisi kuvitella, että pienellä paikkakunnalla Taajaman ääni olisi hyvinkin tunnettu. Näin ei välttämättä ole, sillä molemmat opettajat aprikoivat radiolähetysten kuuntelijamääriä. Lukiolaisten keskuudessa radion olemassaolo on varmasti tiedossa, mutta siitä ei ole tarkkoja lukuja, paljonko kuuntelijoita on koulun ulkopuolella. Radio Taajaman signaali kantaa noin 15-20 kilometriä ja kuuluvuus vaihtelee maaston mukaan. Lähetyksillä voi olla kuuntelijoita myös Mynämäen naapurikunnissa kuten Laitilassa, Nousiaisissa ja Vehmaalla.

Myös oppilaiden käsitys radion tunnettavuudesta paikkakunnalla on samansuuntainen kuin opettajille. Kaverit kuuntelevat, jos ohjelman aihe kiinnostaa tai oma kaveri on äänessä. Alueella kuuluu paljon muitakin radiokanavia, ja jotkut nuoret eivät kuuntele radiota muutenkaan.

Vaikka Radio Taajama on pitkälti lukion juttu, sen valjastaminen koko kunnan tiedotuskanavaksi on opettajien haaveena. Kynnys tulla tekemään radio-ohjelmaa tuntuu olevan korkealla.

– Tietenkin olisi hienoa, jos radiotoimintaa olisi muulloinkin kuin vain keväällä, ja muutkin kuin oppilaat tekisivät ohjelmia. Järjestimme aikoinaan radioavustajakurssin kansalaisopistossa, mutta sinne tuli lukiolaisten lisäksi vain yksi ulkopuolinen. Lieneekö arkuutta vai mitä, Sipilä pyörittelee.

Kuunteluhavaintoja kaivataan

Siinä missä opettajat halajavat radiolle säännöllisempää toimintaa, myös oppilaat kaipaavat tietoa, kuinka monet kuuntelevat ohjelmia ja kuinka kaukana. Oppilaat haastavatkin Radio Taajaman kuuntelijat lähettämään palautetta radion nettisivujen kautta tai soittamaan suoraan lähetykseen. Radioharrastajille nuoret radiontekijät välittävät seuraavan viestin:

– Kuunteluraportit ovat enemmän kuin tervetulleita!

Myös paikalliset bändit ja musiikintekijät toivotetaan kylään kunnan oman radion suoraan lähetykseen. Mynämäen taajaman keskeltä, kirkon kupeesta aiotaan olla äänessä jälleen ensi syksynä, jolloin oppilaat pääsevät taas toteuttamaan ohjelmaideoitaan.