Osa 2: Yle vastaa kilpailuun
Paikallisradiot olivat kasvattaneet radionkuuntelijoiden kokonaismäärää vuoteen 1985 verrattuna. Samalla kun radiota kuuntelevia oli yhä enemmän, jäi Yleisradio rannalle soittelemaan. Paikallisradiot ajoivat Ylen kuuntelijalukujen ohi useilla paikkakunnilla, eikä kehitys ollut Turussakaan muusta maasta poikkeava. Yleisradio esitti oman vastaiskunsa uudistumalla kesäkuussa 1990. Kulttuuripainotteinen Ylen Ykkönen säilytti vanhan yleisohjelmasta tutun linjansa puhe- ja erikoismusiikkikanavana. Uusi tulokas oli Yleisradion kakkosverkon perinyt Radiomafia. Nuorille suunnattu kanava löysi pian yleisönsä.
Toinen uusi valtakunnallinen kanava, Radio Suomi, rakennettiin samana vuonna valmistuneeseen valtakunnalliseen kolmanteen ULA-verkkoon. Maakuntaradiot, Turussa Turun radio, sisällytettiin Radio Suomeen. Ruotsinkielinen Riksradion jatkoi yleiskanavana. Turussa alkoi kuulua myös ruotsinkielinen alueradio Radio Åboland.
Kanavauudistus lisäsi Yleisradion kuuntelijaosuutta merkittävästi. Moni paikallisradiota aiemmin kuunnellut vaihtoi uudistuneen Ylen aalloille. Vielä 1980-luvulla oltiin kanavauskollisempia kuin 1990-luvulla tästä päivästä puhumattakaan. Turkulaiset paikallisradiot kestivät Ylen uudistusmielialan valtakunnallisessa vertailussa hyvin. Radio Sata oli kovassa kasvussa, Auran Aallot pyrki pitämään asemansa kaupungin ykkösradiona.
Tekniikka oli kehittymässä kohti automatisointia. Radio Sata soitti osan musiikistaan tietokoneohjatulla jukeboksilla, johon mahtui kymmeniä cd-levyjä. CD-tekniikka oli otettu käyttöön Auran Aalloilla paria vuotta aiemmin, vaikka vinyylilevyjä soitettiin yhä paljon. Auran Aallot laajensi teknistä valmiuttaan siirtyessään uusiin toimitiloihin Wärtsilän entiseen telakkakonttoriin Valkoiseen taloon Aurajoen rannalle syksyllä 1990. Studiot olivat tilavampia kuin vanhassa toimitalossa.
Auran Aaltojen Iso-Heikkilässä sijainnut lähetin siirrettiin Turun Luolavuoreen ja samalla lähetysteho korotettiin 200 wattiin. Molemmat Turun kaupalliset radiot toimivat näin samasta lähetysantennista, joka oli 125 metrin korkeudessa merenpinnasta. Auran Aaltojen kuuluvuussäde kasvoi 30 kilometristä 60 kilometriin.
Ketjutuksen esiaste
Velkualla toiminut Saaristomeren Paikallisradio Oy eli Meriradio haettiin konkurssiin keväällä 1990. Meriradio jatkoi toimintaansa Auran Aalloilla aiemmin toimittajana työskennelleen yliperämies Tauno Vintolan omistuksessa. Yhteistyö Auran Aaltojen kanssa päättyi vähitellen Meriradion muutettua Naantaliin. Kilpailutilanne Turussa muuttui, kun kotimaista musiikkia soittanut Meriradio sai tehokkaamman lähettimen Turun saaristoon ja alkoi kuulua Turun seudulla.
Auran Aallot alkoi tehdä yhteistyötä helsinkiläisen Radio Ykkösen ja tamperelaisen Radio Sataplussan kanssa syksyllä 1991. Ohjelmayhteistyö oli nimeltään Radio Ruuhkasuomi ja se yhdisti niin sanotun Kärkikolmion kaupunkien radiot. Yhteistä ohjelmaa kuultiin kaikkien kolmen taajuudelta muutama tunti arkisin. Auran Aallot sai muun muassa uutisensa Radio Ykköseltä. Kolmen radion yhteislähetykset olivat sallittuja, mutta paikallisradioiden piti silti tuottaa suurin osa ohjelmistaan itse. Radio Ruuhkasuomi kuului Auran Aalloilla kevääseen 1993 asti.
Keskustelu valtakunnallisesta mainosradiosta otti myös ensi askeliaan 1990-luvun alussa. Radio City ilmaisi halukkuutensa laajentua valtakunnalliseksi. Samanlaisia suunnitelmia oli Radio Ykkösellä, joka oli maamme suurin paikallisradio. Turussa pyrittiin sen sijaan kuulumaan paremmin omassa maakunnassa. Radio UBC, joka oli vaihtanut nimensä Radio Majakaksi, alkoi välittää Auran Aaltojen urheiluohjelmia Uudenkaupungin seudulle. Radio Suomen Salo puolestaan lähetti urheilun lisäksi myös muuta Auran Aaltojen tuottamaa ohjelmaa Salon seudun kuuntelijoille. Salon paikallisradiolla oli osittain sama omistus kuin Auran Aalloilla.
Auran Aallot havitteli Turkuun omaa nuorisoradiota keväällä 1993. Toimilupaa ei kuitenkaan myönnetty.
Gramex iskee
Taloudellinen tilanne synkkeni nopeasti 1990-luvun alussa. Yritykset irtisanoivat työntekijöitään, konkurssit yleistyivät ja koko Suomella meni huonosti. Taloudellinen epävakaus pakotti monet yritykset harkitsemaan tarkkaan markkinointiin varaamiensa varojen käyttöä. Kaupallinen radio kärsi mainostajien vähenemisestä ja tulojen laskusta.
Uutena peikkona putkahti esiin talvella 1993 tekijänoikeusjärjestö Gramex, joka esitti paikallisradioille ison laskun maksamattomista tekijänoikeusmaksuista. Yhteissumma oli korkoineen reilut 13 miljoonaa markkaa. Jupakka johti juurensa vuoteen 1987, jolloin iso osa paikallisradiosta päätti jättää Gramex-maksut maksamatta vedoten niiden kohtuuttomaan hintaan verrattuna valtakunnalliselta radiolta perittyihin maksuihin. Välimiesoikeus katsoi kuitenkin tammikuussa 1993, että radioiden oli maksettava rästiin jääneet maksunsa korkoineen.
Auran Aallot oli Gramexin suurimpana velallisena jättänyt maksuja suorittamatta reilun 3 miljoonan markan edestä. Gramex vaati maksujen suorittamista konkurssin uhalla. Auran Aallot hakeutui puolestaan yrityssaneeraukseen kesällä 1993. Kuluja pienennettiin irtisanomalla osa toimituksesta ja lomauttamalla loput viikoksi. Yrityssaneeraushakemus hylättiin ja konkurssiuhka muuttui todelliseksi elokuussa 1993.
TS pelastajana
Auran Aaltojen omistuksesta käytiin tiiviitä neuvotteluja konkurssin välttämiseksi. Sosiaalidemokraattista Turun Päivälehteä kustantanut Lounais-Suomen Kirjapaino Oy oli halukas ostamaan Turun Paikallisradiosta 51 prosentin osuuden. Samalla Turun Kaapelitelevision omistus olisi pienentynyt 19 prosenttiin. Vajaa kolmannes Turun Paikallisradiosta olisi jäänyt Näkövammaisten Keskusliitolle. Päivälehti omisti ennestään osuuden Auran Aalloista Kaapelitelevision kautta.
Omistusneuvotteluissa oli mukana myös sosiaalidemokraattinen Suomen Viestintärahoitus Oy, mutta se vetäytyi hankkeesta. Julkisuudessa liikkui huhuja myös Radio Sadan ja Auran Aaltojen yhdistämisestä kahdeksi eri ohjelmakanavaksi. Lopulta myös Turun Päivälehti lopetti neuvottelut Auran Aaltojen ostamisesta.
Aluksi radion ostamiseen nuivasti suhtautunut TS-Yhtymä hankki radion enemmistön itselleen. Turun Kaapelitelevision osuudeksi jäi 19%, Näkövammaisten 30%. Uusia omistajia olivat TS:n tytäryhtiöt Turun Tietojakelu ja Turun Tietotarjonta. Auran Aaltojen toiminta oli pelastettu ja Gramex veti konkurssihakemuksensa pois oikeudesta. Rästimaksut luvattiin suorittaa nopealla aikataululla.
Vaikka taloudellinen tilanne oli Auran Aalloilla tiukka, pystyi radio silti laajentamaan kuuluvuusaluettaan Uuteenkaupunkiin. Radio Majakka –nimellä toiminut Vakka-Suomen Paikallisradio Oy oli lopettanut toimintansa konkurssiin syksyllä 1992. Radion taajuus 97,5 MHz siirtyi Auran Aalloille toukokuussa 1993. Käytössä oli 100-wattinen lähetin, jonka kuuluvuussäde kantoi Uudestakaupungista Laitilaan, Raumalle ja Kustaviin. Omaa ohjelmaa ei alilähettimen kautta lähetetty kuitenkaan vuoden 1993 aikana.
Vakka-Suomen oma ääni
Huhtikuussa 1994 alkoi Uudenkaupungin ympäristössä kuulua oma paikallisohjelma. Radio Auran Aaltojen taajuudella lähetettiin paikallista ohjelmaa arkisin ja viikonloppuisin noin neljä tuntia päivässä. Radion nimenä oli 97,5 Vakka-Suomi. Sen toimitus oli pääosin sama kuin konkurssin tehneessä Radio Majakassa. Radioääninä olivat muun muassa nykyisin valtakunnallisilla kanavilla työskentelevät Sami Kuronen, Mikko Koivusipilä ja Jami Liukkonen. Vakka-Suomen pienoismaakunta katettiin hädin tuskin pienellä 100 watin monolähettimellä, mutta mainostajia saatiin silti houkuteltua uudelle paikallistaajuudelle. Oman ohjelma-ajan ulkopuolella 97,5 Vakka-Suomi lähetti Auran Aaltojen ohjelmaa. Paikallisaseman kautta kuultiin jälleen koripalloselostuksia, joihin jo Radio UBC / Majakka oli erikoistunut.
Auran Aallot laajeni Vakka-Suomeen keväällä 1993. Kuvassa Uudenkaupungin Ketunkallion radiomasto, jossa Aaltojen lähetin sijaitsi vuoteen 1998 asti (Kuva: Tero Toivonen).
Paikallislähetykset päättyivät kesällä 1998, kun Auran Aallot siirtyi Vakka-Suomessa uudelle taajuudelle 100,9 MHz.
Vuosi 1994 oli käänteentekevä turkulaisessa radiokentässä. Kaupungin suosituimmaksi radioksi kasvanut Radio Sata vaihtoi omistajaa, kun monikansallinen SBS osti radion toimilupayhtiö Pro Radio Oy:n. Auran Aaltojen omistus puolestaan pysyi yhä vakaammin turkulaisilla, kun uutena osakkaana oli Turun Palloseuran Jääkiekko ry. kymmenyksen osuudella. Näkövammaisten Keskusliitto oli vähitellen luopumassa radion omistuksesta.