Viime kesänä teräväpiirtotelevision verkkotoimiluvan saanut DNA Oy on vähitellen käynnistämässä koelähetyksiä. DNA sai luvan rakentaa ja hallinnoida kahta niin sanottua HD-lähetysverkkoa, joiden palveluja tullaan tarjoamaan tv-yhtiöille. DNA:n teräväpiirtopilotti käynnistyy muutamalla paikkakunnalla lähiviikkoina.
DNA ratkaisee uuden HD-verkon lopullisen rakennemallin käynnistyvän pilottivaiheen tulosten perusteella. kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen DNA Oy:stä kertoo, että yhtiöllä on vaihtoehtoina joko hyödyntää nykyisiä matkaviestinmastojaan tai neuvotella perinteisiä digi-tv-lähetyksiä välittävän Digita Oy:n kanssa sen omistamien mastojen käyttämisestä lähetystoiminnassa. Uusi lähetysverkko saattaa perustua myös edellä mainittujen mallien sekoitukseen.
– Meillä on 2-3 erillistä verkon suunnittelulähtökohtaa, joita on mallinnettu paperille, ja joita tullaan pilotoimaan käytännön kokeiluissa, Väisänen selvittää.
Malleissa on omat hyvät puolensa, mutta myös haasteensa. Yhtiön omat mastot ovat melko matalia, jolloin tv-lähetysasemia pitää rakentaa tiuhempaan kuin Digitan korkeista mastoista lähettämällä. DNA:lla on valmiit nopeat yhteydet mastoille, joten ohjelmansiirto eri lähettimille on helposti toteutettavissa. Lopulliseen ratkaisuun vaikuttaa myös Digitan asettamat ehdot sen mastoissa toimimiselle.
Uusi teräväpiirtolähetysverkko tulee VHF-taajuuksille, joten se ei vaadi aivan yhtä tiheää lähetysverkkoa kuin korkeimmilla taajuuksilla toimiva nykyinen digi-tv. DNA tähtää kokeiluissaan siihen, että sen rakentama verkko täyttää valtioneuvoston myöntämän toimiluvan ehdot ensi vuoden loppuun mennessä. Lupaehtojen mukaan verkon kaupallinen toiminta on käynnistettävä vuoden 2010 loppuun mennessä, jolloin verkon on tavoitettava 60 prosenttia manner-Suomen kotitalouksista.
VHF-taajuuksilla lähettäminen asettaa myös kotitalouksille omat haasteensa. Teräväpiirtolähetysten vastaanottaminen maanpäällisestä verkosta edellyttää VHF-alueelle suunnitellun antennin asentamista, mikäli sellaista ei ole valmiina. Verkon rakennemallista riippuen antennit joudutaan mahdollisesti suuntaamaan eri paikkaan kuin nykyisiä digilähetyksiä vastaanotettaessa.
Toisaalta Väisänen korostaa, että ensi vuoden jälkeenkin tv:tä voi katsoa, sillä nykyistä lähetysjärjestelmää käytetään vielä vuosia uuden teräväpiirron rinnalla.
– HD-lähetykset ovat kuluttajalle vapaaehtoinen asia, eikä uusia digivastaanottimia ole kenenkään pakko hankkia vielä tässä vaiheessa. Muutaman vuoden takaisen digisiirtymän ongelmat ovat yhä hyvin muistissa, joten aiheesta tiedottaminen on korostuneessa asemassa, jotta asiakkaidemme aktiivisessa tiedottamisessa onnistuttaisiin hyvin, Väisänen tarkentaa.
DNA:n ylläpitämää verkkoa hyödyntävät ohjelmistoluvan saajat valitsee valtioneuvosto myöhemmin. Hakijoita on kaikkiaan kahdeksan.
Mediamonitori