DNA:n teräväpiirtoverkko laajenee vuodenvaihteessa
Antenniverkon kautta televisiota katsovien on syytä vielä kerran harkita vanhan VHF-taajuusalueelta signaalit poimivan antenniharavan säilyttämistä. Televisiolähetysten muututtua kokonaan digitaalisiksi loppuivat Suomesta kaikki VHF-alueen tv-lähetykset. Monet kotitaloudet ehtivät luopua antenneista, koska kaikki digilähetykset siirtyivät korkeammille UHF-taajuuksille. Nyt ”vanhanajan” antenneille on taas tarvetta, sillä teleoperaattori DNA rakentaa uuden teräväpiirtolähetysverkon VHF-alueelle.
Toisin kuin toinen suomalainen teräväpiirtotelevision verkkotoimiluvan haltija Anvia TV, toimii DNA matalammilla tv-taajuuksilla. UHF-taajuuksille verkkotoimiluvan saanut Anvia TV hyödyntää Digitan korkeita tv-mastoja, kun taas DNA rakentaa koko jakeluverkon matkapuhelinmastojen varaan. Lähetinasemia tulee tiheämpään kuin perinteisiä digilähetyksiä tarjoavalla Digitalla tai teräväpiirtolähetyksiä lähettävällä Anvialla. Yksi kaupunkiseutu voidaan kattaa parilla-kolmella VHF-lähettimellä.
DNA:n teräväpiirrot kortin takaa
Teräväpiirtolähetykset tapahtuvat uudella DVB-T2 -standardilla, joten nykyisiä digilähetyksiä vastaanottava viritin ei näytä teräväpiirto- eli HD-lähetyksiä. Vaikka kuluttajalla olisikin vanha antenni tallessa, ovat investoinnit uuteen vastaanottimeen välttämättömiä. DNA ottaa uuden standardin kaupalliseen käyttöön vuodenvaihteessa. DVB-T2 -standardia vastaanottavan digiboksin tai television lisäksi katselu vaatii DNA:n katselukortin hankkimista.
Jos televisio on DVB-T2 -yhteensopiva, sen oheen tarvitaan VHF-antennin lisäksi CI+-korttimoduuli, jonka voi hankkia kodinkoneliikkeestä, ja DNA Katselukortti, joka on hankittavissa DNA Kaupasta. DNA Katselukortti laitetaan CI+-korttimoduuliin, joka puolestaan kytketään televisioon. Televisioissa ei ole valmiina paikkaa katselukortille, minkä vuoksi kortti on kytkettävä siihen moduulin kautta.
Jos taloudessa on jo FullHD- tai HD Ready -merkinnällä varustettu televisio, eikä televisiota haluta vaihtaa, sen oheen voidaan VHF-antennin ja DNA Katselukortin lisäksi hankkia DVB-T2-digiboksi. Erillistä CI+-korttimoduulia ei tässä tapauksessa tarvita, sillä digibokseissa on valmiina oma paikka katselukortille. Tällä hetkellä markkinoilla on integroituja televisioita, joissa on uusi viritin, mutta DVB-T2 virittimen sisältäviä digibokseja tullee markkinoille myöhemmin keväällä 2011.
Antennit suunnattava ehkä uudelleen
DNA käynnisti teräväpiirtoverkkonsa rakentamisen pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa viime vuonna. Nyt verkkoa ollaan laajentamassa toimilupaehtojen mukaisesti tavoittamaan noin kaksi miljoonaa suomalaista. Helsingin Oulunkylän, Espoon Järvikylän, Nurmijärven Nukarin, Lahden Radiomäen, Eurajoen Lauhdun ja Valkeakosken Pispantallin lähettimet saavat seurakseen uudet tv-asemat Turun, Tampereen ja Hämeenlinnan seudulle vuodenvaihteen tienoissa ja ensi vuoden alkupuolella.
Kehityspäällikkö Juhani Simpanen DNA:sta kertoo, että tänä vuonna valmistuu kaikkiaan kahdeksan lähetinasemaa, ja ensi vuoden alkupuolella asennetaan parikymmentä lähetintä. Ensi kesään mennessä DNA:n verkossa on reilut 30 tv-asemaa. Verkko rakentuu vähitellen kattamaan yhtiön kannalta merkittävimmät väestöalueet. Aivan täydellistä koko Suomen kattavaa tv-verkkoa DNA ei aio rakentaa. Antenniverkon teknisestä toimituksesta vastaa Oy L M Ericsson Ab.
DNA:n teräväpiirtotelevision lähetysverkko valmistuu valmiina oleviin matkapuhelinmastoihin. Kuvassa tammikuussa käyttöön otettava Turun alueen lähetinmasto Kaarinassa (Kuva: Tero Toivonen).
Matkapuhelinmastoihin asennettavat tv-lähettimet tarjoavat antennitalouksille hyvän signaalivoimakkuuden, mikäli talon antenni on oikein suunnattu. DNA:n tv-asemat sijaitsevat joissakin tapauksissa eri suunnissa kuin nykyiset Digitan ylläpitämät mastot. Esimerkiksi Turun seudulle tulee kaksi asemaa, jotka lähettävät muutaman kymmenen kilometrin näkyvyysalueella kaupungin eri puolilta. Saman näkyvyyden voisi saavuttaa yhdellä voimakkaalla UHF-lähettimellä, mutta DNA:n strategiassa lähettimet sijoitetaan niin, että ne palvelevat näkyvyysalueidensa katsojia mahdollisimman tehokkaasti. Verkon lähetinpaikoilla on suuri merkitys siihen, miten laadukkaana verkon käyttäjät sen kokevat.
– Antennitaloudessa asuvalle lähetysten vastaanottaminen meidän verkostamme vaatii ainakin VHF-antennin hankkimisen, ellei sellaista ole valmiina. Antennin kunto on myös syytä tarkistaa. Laskelmiemme mukaan VHF-antenneja on katoilla vielä noin 30 prosentilla kotitalouksista, ja kerros- ja rivitaloissa luku on noin 40 prosenttia, Simpanen laskee.
Molemmat tv-taajuusalueet kattavasta yhdistelmäantennista ei ole omakotiasujalle iloa, mikäli DNA:n asema on aivan eri suunnassa kuin Digitan masto. Tallaisessa tapauksessa on hankittava erillinen VHF-antenni, joka suunnataan lähimmälle lähetinasemalle. Tarkemmat tiedot lähettimien sijainneista voi tarkistaa DNA:n karttapalvelusta. Lisätietoa antenniasioista saa SANT Ry:n äskettäin päivittämästä Pientalon antennioppaasta, jonka voi ladata osoitteesta www.sant.fi.
Tiedottamisen korostuva merkitys
Siirtyminen analogisista digitaaliisiin lähetyksiin jokunen vuosi sitten aiheutti kansalaisissa hämmennystä ja närkästymistä. Uudesta lähetystekniikasta ei tiedotettu riittävän kansantajuisesti, vastaanottimet olivat puutteellisia ja uuden teknologian omaksuminen vei aikansa. Teräväpiirtolähetyksiä tarjoavat operaattorit pyrkivät huolellisella tiedottamisella välttämään ne virheet, joita tehtiin digisiirtymän aikana.
– Pyrimme aktivoitumaan viestinnässä paikallisesti. Antenniurakoitsijoille on jaettu ennakkotietoa ja myös Suomen Kiinteistöliittoa on lähestytty, jotta tiedot tavoittavat esimerkiksi taloyhtiöiden isännöitsijät, Simpanen luettelee.
DNA:n teräväpiirtoverkkoon tulee kahdeksan kanavaa, joista osa on ilmaisia ja osa maksullisia. Tällä hetkellä teräväpiirtotelevision ohjelmistolupia on myönnetty seitsemän. Lisäksi YLE:n kanavia on tulossa verkkoon. DNA:n tavoitteena on kasvattaa kanavatarjontaa tulevaisuudessa.
Teräväpiirtolähetyksiin varautumisella ei ole antennitalouksissa kiirettä, sillä perinteiset digi-tv-lähetykset jatkuvat ainakin vuoden 2016 loppuun. Uusien HD-verkko-operaattorien myötä kuluttajan valinnanmahdollisuudet eri tv-lähetysten vastaanottamisessa lisääntyvät. Teräväpiirtoon siirtymistä hidastaa alkuvaiheessa myös sopivien vastaanottimien saatavuus. Markkinoille ovat vasta tulleet ensimmäiset uuden sukupolven vastaanottimet.