Edellä kuvattu on esimerkki siitä, miten Mediamonitori hankkii tietonsa. Meille tulee jonkin verran myös suoria yhteydenottoja, joissa sivuston selaajat esittävät kysymyksiä tai vihjaavat uutisaiheista. Mediatiedotteita tulee valikoiduista kohteista, mutta nykyisin niitä käytetään uutismateriaalina harvakseltaan. Media-aiheisia uutisia referoidaan muun muassa Markkinointi & Mainonnan, Ylen, MTV:n, Helsingin Sanomien ja maakuntalehtien sekä maakuntaradioiden nettisivuilta. Myös Digita, valtioneuvosto, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Viestintävirasto ovat aktiivisessa seurannassa.
Kontaktin ottaminen radioasemaan tai muuhun mediatoimijaan on nykyisin paljon pienempi juttu kuin vielä jokunen vuosi sitten edellisen nettisivustomme aikana. Mediamonitori tunnetaan jo aika laajasti. Noin 85 prosenttia kontaktien kohteista vastaa kysymyksiin joko sähköpostilla tai puhelimitse. Loput 15 prosenttia ovat joko epäileviä erkkejä tai sellaisia toimijoita, joiden tiedotuslinja on niukka.
Luetettavuus on varmasti tärkeimpiä takeita sille, että tietoa saadaan. Enää hyvin harvoin tarvitsee selittää haastateltavalle tai tietolähteelle, mikä Mediamonitori on. Tunnettuus on kasvussa. Yksittäistä, mediasta kirjoittavaa nettisivustoa ei enää katsota kulmat kurtussa, kuten muutama vuosi sitten.
Ihan kaikki eivät ole rautaisia vastausautomaatteja. Pian julkaistava jalkapalloradioluettelo tuotti yllättäviä vaikeuksia. Sähköpostiviesteihin ei vastattu ja tietoja piti kaivaa esille hankalamman kaavan mukaan jalkapalloseurojen nettisivuilta. Yllättävän hankalia ja vaikeaselkoisia vastaajia ovat myös eräät tilapäisluvilla lähettävät radiot. Tässä puhutaan useammasta kuin yhdestä uutisiin liittyvästä tiedustelusta tai haastatteluyhteydenotosta. Tietoa ei tipu. Syitä voi olla monia. Ehkä yksityishenkilöiden tuottama nettisivusto herättää vielä epäilyksiä joissakin mediatoimijoissa.
***
Sosiaalinen media on levittäytynyt kaikkialle. Myös Mediamonitori hyödyntää vaikkapa Facebookia ja Twitteriä, joista jälkimmäinen on meille se nopein kanava. Twitteriä seuraamalla pääsee perille siitä, mitä sivustomme tulee lähitunteina tarjoamaan. Twitteriin syötetään tietoja pieninä palasina, mutta vasta siinä vaiheessa, kun uutisjuttu on hahmottumassa. Huhuja siellä ei haluta levittää. Niin hätäinen ei saa koskaan olla uutisasioissa.
Yhtä paljon sosiaalisen median palveluja hyödyntävät monet mediat. Radioista eriomaisen hyvä Facebook-sivu on Iskelmä Rovaniemellä. Myös SBS:n kaupunkiradioiden Fb-sivuihin on panostettu. Moni tilapäinen radio hyödyntää ”naamakirjaa” tiedotuksessaan. Ilahduttavan monelle Twitter on nykyaikaa. Facebookin ja Twitterin suosioiden ero näkyy tässä melko selvästi. Suurin osa Suomen radioista on Fb:ssä, mutta Twitteriin on mennyt vain osa.
Ne radiot, joilla ei ole Facebook-sivuja, hämmästyttävät vuonna 2012. Eivätkö nämä asemat koe palvelua tarpeelliseksi vai eikö tietoa sosiaalisen median tehokkuudesta ole asemilla omaksuttu? Eletään rajun kilpailun mediayhteiskunnassa. Toimijoita luulisi kiinnostavan menestyminen alan joka sektorilla.
***
Vuodenvaihteen jälkeen taajuuslista on ollut ahkerassa päivityksessä. Viestintävirasto on huhkinut töitä taajuuslupien saattamiseksi ajan tasalle. Se tietää töitä myös Mediamonitorille, koska taajuuslistan tiedot perustuvat lähes pelkästään Ficoran jakamaan tietoon.
Ensimmäiset kolme kuukautta uudesta radioiden toimilupakaudesta on jo takana. Uusia asemia syntyi vain kourallinen ja kahden aloitusta vielä odotetaan. Aloittamaan näiden kahden eli Zoom FM:n ja Riofori Oy:n paikallisradion pitäisi päästä kesäkuun loppuun mennessä. Muussa tapauksessa toimilupa perutaan. Toistaiseksi on ollut hiljaista sekä Kokkolassa että Turussa.
Jos Riofori ei aloita Radio Botnia -työnimellä tunnettua radiota, menevät sen taajuudet uusjakoon. Pieni talousalue ei välttämättä yhtiötä innoita aloituspuuhiin, sillä muualle Suomeen lupia ei myönnetty. Oulu olisi ollut menestyksen kannalta melkeinpä välttämätön lupapaikkakunta, mutta sinne Riofori ei lupaa saanut.
Turussa Zoom FM olisi syntynyt valmiiksi testatun pohjan päälle. 50 watin teholla yli kaksi ja puoli vuotta paahtanut nuortenkanava odottaa vihreän valon syttymistä kuin formulakisoissa. Vihreiden olisi syytä kohta tuikkia, jos TS-Yhtymän siipien suojista aiotaan lähettää nuorten tekemää ohjelmaa. Vuosina 2008-2011 ohjelmantekijät loivat pohjan aseman todellisuudelle. Nyt odotetaan enää omistajan tahtotilan toteutumista. Muuten työ Zoom FM:n saamiseksi Turun radiolaineille on ollut täysin turhaa.