Mediamonitori perustettiin tasan viisi vuotta sitten loppiasena 2009. Silloin taustavoimamme asettivat tavoitteeksi mahdollisimman monipuolisen tiedon välittämisen Suomen radio- ja tv-alasta kiinnostuneille. Tarkoituksena oli nostaa päivänvaloon myös sellaisia aiheita, jotka eivät saa juurikaan näkyvyyttä valtamediassa. Pienillekin annettiin sijaa, mutta isoja ei jätetty syrjään. Monelle pienimuotoiselle mediakentän puurtajalle onkin tullut julkisuutta Mediamonitorin avulla.
Jo aloittaessamme uutisten ja taajuustietojen välittämisen viisi vuotta sitten oli näkyvissä radion ja television siirtyminen yhä suuremmissa määrin nettiin ja erityisesti sosiaaliseen mediaan. Se mitä radiot tai tv-kanavat suoltavat radiotaajuuksilta on edelleen näkyvin osa sähköistä joukkotiedotusta, mutta netin merkitys on koko ajan ollut kasvussa. Esimerkiksi lähes kaikki radio- ja tv-kanavat ovat jo kuunneltavissa tai katseltavissa netin välityksellä. Suurin osa myös tuottaa uutis- ja ajankohtaissisältöä omille nettisivuilleen ja sosiaaliseen mediaan. Yleisradiota myöten ohjelmia tai niiden parhaita paloja voi kuunnella jälkikäteen radiotaajuudella tapahtuneen lähetyksen jälkeen.
Viiden vuoden aikana Mediamonitorissa on ollut juttuja monista erikoisradioista. Kuvassa ollaan mynämäkeläisen Radio Taajaman studiossa. Kuvaa klikkaamalla pääsee lukemaan tätä lukioradiota käsittelevän artikkelin (Kuva: Mediamonitorin arkisto).
Sosiaalisessa mediassa Facebook on merkittävässä roolissa ainakin meillä Suomessa. Radiot ja televisiot tarjoavat ”naamakirjassa” kuvia, ohjelmaennakkoja ja linkkejä muihin nettipalveluihin. Keskustelu- ja palautekanavana Facebook on hyvin suosittu. Suomalaiseen nettikulttuuriin on tullut selkeää avoimuutta erityisesti Facebookin helppokäyttöisyyden ansiosta. Mielipiteet ohjelmista ja muustakin kenkää hiertävistä aiheista voi ampua suoraan, yleensä jopa omalla nimellä. Videopalveluista erityisesti YouTube tuo kansalaisten videot ja videolta näyttävät äänitallenteet esille. Monet mediayhtiötkin ovat alkaneet hyödyntää tätä palvelua.
Keskustelufoorumeilta kommentointi on siirtynyt kiihtyvällä vauhdilla someen, joista toki Facebook on vain yksi esimerkki. Twitter ja Instagram ovat kasvattamassa suosiotaan. Varsinkin nuorille suunnatut radiot, kuten Loop, ovat kunnostautuneet Instagramin hyödyntämisessä. Oma lukunsa ovat mediatalojen uutiskommentointiosiot. Ne toimivat ikään kuin perinteisen yleisönosaston korvikkeena, joskin ainakin painetussa mediassa yleisönosastojen kirjoitukset ovat monelle lehden lukijalle kiinnostavinta sisältöä.
Mediamonitori lähti mukaan Facebookiin toden teolla vuonna 2010, jolloin perustimme oman sivun tähän suosittuun palveluun. Tavoitteena on ollut tarjota lisää sisältöä varsinaisen nettisivustomme ulkopuolella. Mediaan liittyviä kuvia onkin siellä nähtävissä, vaikkei olisikaan Facebookin rekisteröitynyt käyttäjä. Palautetta ja kommentteja saa lähettää myös tuon some-palvelun kautta. Keskustelu ja kritiikki tekevät meidän työmme helpommaksi. Onneksi palautetta onkin tullut. Se on polttoaineemme.
Uutistyötä partiosema Radio Kilkkeen toimituksessa Hämeelinnassa vuonna 2010. Partiolaiset osaavat yhdistää netin ja radion toimivaksi monimediakokonaisuudeksi (Kuva: Mediamonitorin arkisto).
Koska sosiaalinen media on syvästi osa arkeamme, ei meidänkään pidä ainakaan väheksyä sen käyttöä. Järkeä tulee tietysti käyttää. Pitää muistaa että some-palvelut ovat ulkomailta hallittuja. Ihan kaikkea tietoa ei pidä sinne luovuttaa, koska maailma on arvaamaton ja tietojen päätyminen vääriin käsiin aina mahdollista.
Vaikka Mediamonitori toimii netissä, niin meistä jää luonnollisesti jälki myös painettuun mediaan. Yhteistyö Radiomaailma-lehden kanssa jatkuu. Lehden lehdiltä voikin säännöllisesti lukea koosteen viime aikojen radioalan tapahtumista Suomessa. Yhteistyötä tehdään myös Scandinavian Weekend Radion kanssa lähettämällä asemalle YouTubessa julkaistuja tuoreita uutishaastatteluja.
Yhden asian olemme oppineet katkerasti kantapään kautta: sähköisessä tiedonvälityksessä, erityisesti netissä, varmuuskopioinnin täytyy ollla pomminvarmaa. Sitä onkin tehostettu, sillä viime vuoden loka-marraskuussa tapahtuneesta sivustomme täydellisestä blackoutista otimme opiksemme. Sellainen ei tule enää toistumaan.
Suomen radio- ja tv-ala kansainvälistyy kiihtyvällä vauhdilla. Helsingissä toimivan Spin FM:n taajuudella suomen ja englannin kieli kohtaavat toisensa. Elokuussa 2012 Spin FM:n studiossa ohjelmaa oli tekemässä Kreikasta kotoisin oleva Chryssa Skodra (Kuva: Mediamoniorin arkisto).
Lisää Mediamonitorin sisältöä Facebookissa ja YouTubessa.