On myönnettävä, että Pispalan Radion lähetysten loppuminen kuin seinään tuli yllätyksenä. Sinällään ei ole yllättävää, että pieni radioasema vuokraa taajuutensa suuremmalle asemalle, mutta Pispalan Radion tapaus taitaa olla Suomessa ainutlaatuinen. Ainakaan lyhyellä muistelemisella ei tule mieleen tilannetta, jossa yhdistyspohjainen yhteisöradio olisi antanut taajuutensa kaupallisen radioaseman käyttöön. Pispalan taajuudella jatkava Radio Pooki on kaiken lisäksi suuren mediayhtiön radiokanava.
Radion pyörittäminen harrastuksena tai päätyön ohella on hyvin haastavaa. Tarvittaisiin melko suuri joukko samoin toimivia ohjelmantekijöitä, jotta harrastusradio voisi lähettää vuodesta toiseen eli käytännössä pitkäaikaisella ohjelmistoluvalla. Lyhytaikaisissa projekteissa innostusta vielä riittää, mutta turhan usein harrastajat väsyvät tai heidän elämäänsä tulee asioita, jotka eivät anna mahdollisuutta keskittyä rakkaan harrastuksen täysimittaiseen toteuttamiseen. Radion pyörittäminen on työlästä, sillä pelkästään musiikinhallinta vie tekijöiltä aikaa, ellei sitten kyseessä ole puheradio, johon ohjelmat sijoitetaan sovitussa järjestyksessä. Sekin vaatii työtä ja suunnittelua.
Pispalan Radion tekeminen oli kunnioitettavan pitkäaikaista, vaikka radion päätoimittaja ja toinen perustajista Pasi Komsi myönsikin, että ohjelmantekijöistä alkoi olla pulaa. Lisäksi kanavan levystöä olisi pitänyt uudistaa ja muutenkin huolehtia siitä, että mahdollisimman moni olisi tyytyväinen kuulemaansa. Radiokanava sai kyllä kiitosta omaperäisestä tyylistään, mutta kuulemma soraääniäkin tuli erityisesti musiikkivalinnoista: milloin oli liikaa toistoa vanhassa musiikissa, milloin liian uusia kappaleita gramofoniajan musiikin seassa.
Pispalan Radion yksi vahvuuksista oli erinomainen kuuluvuus Tampereella ja erityisesti sen itä- ja kaakkoispuolella. Radioaseman taustahenkilöt olivat tehneet työnsä hyvin, sillä Pispalan melko matalasta haulitornista radioaseman lähetin onnistuttiin muuttamaan paljon parempaan lähetyspaikkaan Hervannan takamaille Tampereen keskustan itäpuolelle. Haulitornin lähettimeen verrattuna merkittävästi suurempi lähetysteho auttoi kanavaa varmasti saamaan lisää kuulijoita, vaikka virallisia kuulijalukuja ei kaiketi missään julkaistu.
***
Yhteisöradioiden haasteet Suomessa liittyvät yleensä talouden pyörittämiseen ja pulaan ohjelmantekijöistä. Suomessa toimii Pispalan Radion ”lopetettua” enää kolme yhteisöradiota, joiden taustalla ovat suuremman kokonaisuudet. Tampereen korkeakoulusäätiön pyörittämä Radio Moreeni, ennen Tampereen yliopiston ylläpitämä asema, jatkaa vuosikymmenten perinnettään, Turussa lähettävä Radio Robin Hood toimii useiden vasemmistoa lähellä olevien yhdistysten voimalla ja Suomen vanhin yhteisöradio Helsingin Lähiradio pyörii laajan tekijäjoukon turvin. Helsingissä neljästä alkuperäisestä luvanhaltijasta on jäljellä enää yksi eli Kansan Radioliitto. Toiminta on vakiintunutta.
Yhteisöradioiden, jotka ovat epäkaupallisia paikallisasemia, yhteinen nimittäjä oli ennen vanhaan ei-kaupallinen toimilupa, mutta nykyään kaikki luvat ovat kaupalliseen radiotoimintaan tarkoitettuja. On toki tapauksia, joissa radiotoiminta on alkanut kaupallisella luvalla, mutta luvanhaltijan hakemuksesta muutettu ei-kaupalliseksi. Myös päinvastaista kehitystä on tapahtunut. Yhteisöradion määritteleminen kovin tarkasti onkin tästä syystä vaikeaa ja varsin tarpeetonta.
***
Ei-kaupallinen radiotoiminta alkoi Suomessa 1980-luvun lopulla, mutta vain muutama asema on pysynyt pystyssä näihin päiviin asti. Edellä mainittujen kolmen aseman lisäksi Tornion Radio Pro sinnittelee, mutta lähettää pelkästään nettiradiona. Tämä rajoittaa kuuntelijamäärää, koska radioasema on aina helpommin löydettävissä radiotaajuudelta kuin netin syövereistä. Myös Radio Inari, joka aloitti alun perin jo vuonna 1987 kaupallisella toimiluvalla, jatkaa nettiradiona. Kaikki muut ovat kaatuneet.
Helsingissä 1990-luvun alussa toimineen Messuradion, josta sittemmin tuli hetkeksi Radio Pasilan Asema, taajuus päätyi Kiss FM:lle ja sitten Reissuradiolle. Ei-kaupallisella toimiluvalla aloittanut, mutta kaupallseksi muuttunut Radio Polaris Viitasaarella sulautui Järviradioon tekijöiden innostuksen hiipuessa. Haapavedellä toiminut Turwetuutti, joka jatkoi myöhemmin nimellä Radio Pikku Pariisi, yhdistyi ainakin jossain määrin Radio Pookiin. Radio Ruovesi lopetti melko pian aloituksensa jälkeen ja sen taajuuden peri kaupallinen Radio Pirkka. Kunnallinen Radio Iniö ei viimeisinä vuosinaan myynyt mainosaikaa, joten sekin voidaan laskea ainakin yhteisölliseksi paikallisradioksi.
***
Radio Pooki tuli Tampereelle hieman yllättävällä tavalla, mutta sen laajeneminen kaupunkiin ei ollut yllätys. Omistaja Bauer Media olisi saanut aseman kuulumaan tavalla tai toisella, vaikka valtioneuvoston tuore toimilupapäätös vapaana olleesta Kangasalan taajuudesta osuikin pahimmalle kilpailijalle Sanoma Medialle.
Mitä tulee vielä Pispalan Radion ohjelmistoon, niin hengellisten ohjelmien jatkuminen Radio Pookin taajuudella Tampereella on turvattu. Sen sijaan aseman pitkäaikaisin yhtäjaksoinen ohjelma Viikon promopaketti joutuu etsimään itselleen uuden kodin ja toivottavasti sellaisen löytää. Mediamonitorin tuottama Uutisminuutti puolestaan päättyy, mutta se olikin Pispalan Radion viimeinen toimitettu ohjelma. Keskiviikkona Uutisminuutti ehdittiin ajaa kahdesti, mutta kolmas kerta jäi kuulematta, sillä Pooki valtasi taajuuden kello 16.30. Uutisminuutille oli varattu esitysaika vielä kello 17.
Pitääkö sanoa, että Pispalan Radion historia jatkuu yhä? Emmehän tiedä, mitä tulevat vuodet tuovat tullessaan. Radiotaajuuden luvan omistaa edelleen Pispalan Radioyhdistys. Pookille taajuus on varattu nykyisen toimilupakauden loppuun eli vuoteen 2029.
Suomessa toimineita yhteisöradioita
| Paikkakunta | Asema | Luvanhaltija toiminnan alkaessa | Lähetysten aloitus | Lisätietoa |
| Haapavesi | Turwetuutti (myöh. Radio Pikku Pariisi) | Haapaveden Opiston Kannatusyhdistys | syyskuu 1989 | Ei-kaupallinen toimilupa |
| Helsinki | Messuradio (myöh. Radio Pasilan Asema) | Osuuskunta Suomen Messut | heinäkuu 1990 | Ei-kaupallinen toimilupa (messujen yhteydessä kaupallinen) |
| Inari | Radio Inari | Inarin Opiston Kannatusyhdistys | joulukuu 1987 | Aluksi kaupallinen toimilupa, joka muuttuui ei-kaupalliseksi 1989. Jatkanut nettiradiona syksystä 2019 alkaen. |
| Iniö | Radio Iniö | Iniön kunta | tammikuu 1986 | Toimi kaupallisella toimiluvalla, mutta ei myynyt mainosaikaa aktiivisesti |
| Ruovesi | Radio Ruovesi | Radio Ruovesi yhdistys | joulukuu 1987 | Ei-kaupallinen toimilupa |
| Tornio | Radio Provinssi (myöh. Radio Pro) | Tornion Paikallisradioyhdistys | joulukuu 1989 | Ei-kaupallinen toimilupa. Jatkanut nettiradiona tammikuusta 2020 alkaen. |
| Viitasaari | Radio Polaris | Viitasaaren Paikallisradioyhdistys | joulukuu 1987 | Aluksi ei-kaupallinen toimilupa, joka muttui kaupalliseksi 1989. |
Kirjoittaja on Mediamonitorin vastaava tuottaja.
Kommentit
12 vastausta artikkeliin “Kommentti: Pispalan ratkaisu on kuvajainen yhteisöradion tilasta”
Kuuntelin aikoinaan Radio Pasilan asema sekä Radio Etelän Ääni kanavaa. Taloyhtiö jossa asuin ei saanut hyvin kuulumaan Radio Kymppi eikä Radio Lännentie kanavia jotka lähetti joskus edellä mainittujen jo lopetettua lähetyksensä. Unohtamatta Radio Kolme nimistä asemaa joka lähetti perjantai-iltaisin jotain viihteellistä ohjelmaa kahden oulun murteen kuuloista muretta puhuvan miehen johdolla. Siihen ohjelmaan muistaakseni otettiin vastaan myös puheluita. Sellaista leppoista perjantai-illan viikonlopun höpöttelyä niistä näistä. Ei jäänyt mieleen tuo ohjelman nimi. Muistan vaan että, eräs joulu siellä jonkinlainen joulupukiksi esittäytynyt äänikin puhui joulujuttuja. Sitten jossain vaiheessa radion kuuntelu jäi vähemmälle. Ja kun aloitin kuuntelun uudelleen Radio Kolme olikin jo lopettanut lähetyksensä.
Oli kyseessä sitten yhteisöradio tai muunlainen pienemmän toimijan kanava on kehitys suunta jo vuosia ollut ja edelleenkin: Bauermedia, Sanomamedia Finland ja kaiketi Ylekin sen kun kasvattavat kuuluvuusalueita. Jos unohdetaan musiikillinen puoli täysin, toki voidaan nähdä hieman positiivisena, että radiokentälle on tullut Keskisuomalainen ja Kalevakin on tulossa.
Jokohan kuitenkin vihdoin alettaisiin kunnolla heräämään ja puhumaan kotimaisen radiokentän tilasta. Isoimman osan lähetysajasta kaupallisilla vie musiikki. Kun näitä pienempiä monipuolisempia ja rohkeampia kanavia katoaa, tarkoittaa se että yhä harvempi suomalainen artisti ja bändi päätyy edes kerta soittoon radiossa.
Yksi iso asia ihmetyttää. Miksi lähes aina kaikki vapaat taajudet annetaan useimmiten Sanoman tai Bauerin kanaville. Yritä siinä sitten pienempänä kanavana saada toiminnasta kannattavampaa kasvamalla, kun kulutat rahaa tajuuskokonaisuuksien hakemiseen joita et ikinä tule saamaan. Samalla nämä isolla rahalla tulleet uudet tulokkaat syövät myös pienempien elin tilaa. Toki saavat olla olemassa, mutta Keskisuomalainenkaan ei ole mitään uutta musiikillisesti vs Radio Suomi, Bauerin ja Sanoman kanavat.
Luulisi edes muusikoita & artisteja tukevien järjestöjen puolustavan monipuolista soittotarjontaa, jossa ei isot hitit ja tuntemattomampienkin uutudet päätyvät soittoon. Radio Suomi jopa hoitaa tämän asian huonommin kuin Suomipop ja Nova.
Noinhan tuo on ollut vaikka kuinka kauan kun isommat ketjut ilmestyi. Aiemmin se oli SBS ja sitten kun Sanoma lähti mukaan. Omasta mielestä perinteisten paikallisradioiden aika oli mielenkiintoisempaa. Miksei samantyyppinen tuotanto voisi toimia tänäpäivä? Vai onko kuuntelijat jo niin tottuneet radiokanaviin jukebokseina formaatteina.
Taitaa tulla taloudelliset realiteetit vastaan. Vanhaan aikaan paikallisradioissa oli suht reippaasti väkeä töissä, kilpailua vielä vähän ja silti lamat/laskusuhdanteet niitti aina heikoimpia ja paremminkin pärjääviä. Nyt muutamat Sanoman ja Bauerin ulkopuoliset pystyy juuri ja juuri toimimaan minimimiehityksen ja tietokoneautomaation mahdollistamana. Suurimmista irti olevia radioita taitaa muuten olla suunnilleen se vajaa 20 kuin ihan alkuaikoina oli paikallisradioita. Muutama ehkä mahtuisi vielä maahan, mutta paluuta ei ole enää sinne paikallisradioiden kultakaudelle. Se aika jää kauniisiin muistoihin.
[quote name=”KakiKäkiRäki”]Noinhan tuo on ollut vaikka kuinka kauan kun isommat ketjut ilmestyi. Aiemmin se oli SBS ja sitten kun Sanoma lähti mukaan. Omasta mielestä perinteisten paikallisradioiden aika oli mielenkiintoisempaa. Miksei samantyyppinen tuotanto voisi toimia tänäpäivä? Vai onko kuuntelijat jo niin tottuneet radiokanaviin jukebokseina formaatteina.[/quote]
Puhtaasti paikallinen toiminta ei näytä kannattavan, jos Radio Helsinkikään ei menesty superhyvin. Sen sijaan kyllä erilaisille kanaville on varmasti tilausta. Sitä ettei olisi ei ole todistettu. NRJ oli aikanaan erilainen ja kuului laaja-alaisesti kunnes muutti musiikillista tyyliään ja tuli lähemmäksi muita. Samalla katosi pian 2014 eteenpäin yli puolet kuulijoista ja jatkuvaa laskua. Pienemmistä ei voi vetää isoja johtopäätöksiä. Vasta sitten nähtäisiin mikä on markkiarvo, jos nämä pienemmät erilaiset saisivat kuuluvuuden pienepien paikkakuntien lisäksi merkittävimpiin Tampere ja pääkaupunkiseutu.
Esimerkiksi Etelä-Lapissa (Kemi-Tornio) SEA FM söi NRJ:n elintilan ja luopui lopulta taajudesta 2021. Kannatti varmaan hyvä ja menstyvä konsepti muuttaa.
tämä radio asema on ollut seuranssa, sitä asti kun se eetteeriin ja tykkään siitä,ettei mitäin mahtavaa, vaan kivaa ohjelmaa, ettei mitäs olla mitään pahaa, vaan toivon et radio pooki jatkaa tällä linjalla, mikään muu asema ei anna paikallselle toimiselle antaa tätä vahtuutta. eli radio pooki hyvä radio
Kiitos Pispalalle hyvästä toiminnasta. Valitettavasti vain maamme harjoittama mediatukipolitiikka sai taas uuden uhrin.
Toista se on ns. todellisissa Länsi-Euroopan maissa, joissa lähes kaikissa on jo pitkään ymmärretty kaupallisista resursseista tai valtaapitävistä riippumattomien mediakanavien merkitys. Näissä EU-maissa on tuhansittain radioasemia jotka saavat yhteiskunnalta mediatukea, sillä ko. maat pitävät ns. kolmannen sektorin toimijoita tärkeinä tiedon- ja kulttuurin välittäjänä.
Mutta entäs Suomi? Täällä on pyyhitty takapuolta jo 13 vuoden ajan Europarlamentin vuonna 2008 tekemällä päätöksellä yhteisömedioiden tukemiseksi eri maissa.
”Euroopan parlamentti on päätöslauselmassaan ”Kansalaismedia Euroopassa”(2008/2011(INI) tukenut viestinnän monimuotoisuuden kehittämistä. Päätöslauselmassa todetaan, että ”markkinoihin ja teknologiaan liittyvä kehitys voi sääntelemättömänä johtaa kaupallisten tiedotusvälineiden alalla vaarallisiin keskittymiin ja vaarantaa moniarvoisuuden, demokratian ja kulttuurisen Monimuotoisuuden”. Parlamentti pyytääkin komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja varmistamaan, että tiedotusvälineet säilyvät kaikissa jäsenmaissa vapaina ja monimuotoisina”
kaikille ei riitä mainostajia, et toiminta ois kannattavaa, siihen kai se kaatuu pienen kanavan toiminta
[quote name=”oiva”]kaikille ei riitä mainostajia, et toiminta ois kannattavaa, siihen kai se kaatuu pienen kanavan toiminta[/quote]
Esimerkiksi Oulussa Bauer ja Sanoma/Nelonen omistaa
16 taajuutta johon voidaan Bauerin kanssa yhteistyötä tetekevinä vielä lukea Nrj ja Nostalgia. Tähän päälle vielä YLE 7 taajutta joista 2 kert Yle1 ja 2 kert Radio Suomi. Tässä se syy on miksi elintilaa on pienemmille on todella vähäisesti.
[quote name=”SuoSiMinen”][quote name=”oiva”]kaikille ei riitä mainostajia, et toiminta ois kannattavaa, siihen kai se kaatuu pienen kanavan toiminta[/quote]
Esimerkiksi Oulussa Bauer ja Sanoma/Nelonen omistaa
16 taajuutta johon voidaan Bauerin kanssa yhteistyötä tetekevinä vielä lukea Nrj ja Nostalgia. Tähän päälle vielä YLE 7 taajutta joista 2 kert Yle1 ja 2 kert Radio Suomi. Tässä se syy on miksi elintilaa on pienemmille on todella vähäisesti.[/quote]
Eipähän mainostajia kiinnosta asemien lukumäärä. Taitavan mainosmyyjän papereissa noilla kaikilla on kymmeniä tuhansia kuulijoita sadantuhannen asukkaan kuuluvuusalueella. Helsingissäkin kuuntelijoita on yli kymmenen miljoonaa.
[quote name=”Seppo”][quote name=”SuoSiMinen”][quote name=”oiva”]kaikille ei riitä mainostajia, et toiminta ois kannattavaa, siihen kai se kaatuu pienen kanavan toiminta[/quote]
Esimerkiksi Oulussa Bauer ja Sanoma/Nelonen omistaa
16 taajuutta johon voidaan Bauerin kanssa yhteistyötä tetekevinä vielä lukea Nrj ja Nostalgia. Tähän päälle vielä YLE 7 taajutta joista 2 kert Yle1 ja 2 kert Radio Suomi. Tässä se syy on miksi elintilaa on pienemmille on todella vähäisesti.[/quote]
Eipähän mainostajia kiinnosta asemien lukumäärä. Taitavan mainosmyyjän papereissa noilla kaikilla on kymmeniä tuhansia kuulijoita sadantuhannen asukkaan kuuluvuusalueella. Helsingissäkin kuuntelijoita on yli kymmenen miljoonaa.[/quote]
Mainostajat voidaan karkeasti jakaa 3 ryhmään. 1. Suurin ryhmä mainostetaan siellä missä ennenkin ja helpolla pääsee (ei vältämättä paras hintalaatusuhde). 2. On rahaa mainostaa kaikkialla, ja kätevintä laiskasti valita yhdellä ratkaisulla monta kanavaa eli Bauerin ja Sanoman kaikki kanavat. Taivoittaa ainakin osan kohderyhmästä. 3. Vähemmistö, jotka eivät kuulu 2 ryhmään, mutta välittävät mainoksen kustannuksista suhteessa hyötyyn ja kohderyhmän tavoittavuuteen.
Jokainen mainostakoon missä lystää, kunhan vain avaan syitä.
[quote name=”Seppo”][quote name=”SuoSiMinen”][quote name=”oiva”]kaikille ei riitä mainostajia, et toiminta ois kannattavaa, siihen kai se kaatuu pienen kanavan toiminta[/quote]
Esimerkiksi Oulussa Bauer ja Sanoma/Nelonen omistaa
16 taajuutta johon voidaan Bauerin kanssa yhteistyötä tetekevinä vielä lukea Nrj ja Nostalgia. Tähän päälle vielä YLE 7 taajutta joista 2 kert Yle1 ja 2 kert Radio Suomi. Tässä se syy on miksi elintilaa on pienemmille on todella vähäisesti.[/quote]
Eipähän mainostajia kiinnosta asemien lukumäärä. Taitavan mainosmyyjän papereissa noilla kaikilla on kymmeniä tuhansia kuulijoita sadantuhannen asukkaan kuuluvuusalueella. Helsingissäkin kuuntelijoita on yli kymmenen miljoonaa.[/quote]
Olen erimieltä ainakin yhdestä asiasta. Väitän monen ison erityisesti valtakunnallisen firman, jolla on rahaa riittää, valitsevan useimmiten joko Sanoman tai Bauerin asemat. Yhdellä asioinnilla saat sen monelle kanavalle mainoksen. Jos taas valitset pienempiä, voi tulla halvemmaksi, mutta joudut erikseen olemaan jokaiseen yhteydessä mainostamisen tiimoilta. Nyt olet vain yhteen tai kahteen ja vajaa 20 asemaa pyörittää mainostasi.