Muistatko, millaista oli ajella autolla pitkin Suomea ja vaihtaa autoradion taajuutta aina vastaan tulevan paikkakunnan paikallisradion taajuudelle? Piti muistaa taajuudet tai luntata oikea hertsiluku huoltoasemilla jaettavista paikallisradioliiton esitteistä. Piti myös muistaa paikka, josta tietty asema alkoi kuulua. Vieraalle paikkakunnalle mennessä oli pakko testata hyvissä ajoin, milloin sen alueen paikallisradio alkoi kuulua autoradiosta edes hitusen verran. Paikalliset asukkaat muistivat kyllä paikallisradioiden taajuudet, sillä asemia kuunneltiin varsin paljon.

Huittinen liitettiin paikallisradiopaikkakuntien ketjuun 1. joulukuuta 1987, kun Satakunnan Kansaa julkaiseva Satakunnan Kirjateollisuus Oy aloitti Radio Länsituulen lähetykset taajuudella 93,0 MHz. Radio Länsituuli oli Satakunnan maakunnan kolmas paikallisradio vuonna 1985 aloittaneiden Radio Porin ja vielä tuolloin Satakuntaan kuuluneen Ikaalisten Radio Satahämeen jälkeen. Lähetyksiä tehtiin Hämeentie 6:ssa sijaitsevassa talossa ja uuden paikallisradion lähetin oli Ripovuoren mastossa Huittisten keskustan pohjoispuolella. Kuuluvuusalueen säde oli noin 30 kilometriä eli karkeasti arvioiden Alastaron Virttaalta Vammalan keskustaan, Kokemäelle, Punkalaitumelle ja Köyliöön.

Radio Länsituuli sai toimia omassa rauhassaan Huittisten ympäristössä, sillä 1980-luvulla paikallisradioiden lähetystehot olivat nykyaikaan verrattuna suorastaan naurettavan pieniä, eivätkä eri kaupunkien asemien kuuluvuusalueet juurikaan leikanneet toisiaan. Huittisissa lähetystoimintaa kehitettiin maltillisesti, sillä eri tietolähteet ja omat muistikuvat terävöittävät lähetysajan olleen alkukuukausina arkisin kello 13.00-17.30, perjantaisin puoli seitsemään illalla. Aika pian alkoivat lauantailähetykset ja sunnuntain jumalanpalvelusradioinnit Huittisten kirkosta.

Kun kahdesta tuli yksi

Kilpailutilanne kiristyi jo vuonna 1989, kun sekä Vammalassa (Radio Manta) että Harjavallassa (Radio Satakieli) alkoi paikallisradiotoiminta. Tuskinpa nämä tulokkaat silti paljon hetkeuttivat huittislaisia kuuntelijoita, jotka olivat jo tottuneet Radio Länsituulen olemassaoloon.

1990-luvun alussa Suomeen iski lama, mikä näkyi kansalaisten ostovoiman huononemisena ja yritysten konkursseina. Yleisradio oli myös kehittänyt radiotarjontaansa perustamalla ensin kolmannen ULA-verkon silloisille alueradioille ja sittemmin vuoden 1990 kesäkuussa käynnistämällä suosituksi osoittautuneen Radio Suomen lähetykset tässä verkkoryhmässä. Satakunnan Radio sai oman taajuuden vuonna 1988, joten se pystyi laajentamaan ohjelmatarjontaansa huomattavasti entiseen radion kakkosverkon muutaman tunnin alueohjelma-aikaan verrattuna. Kuuluvuus Eurajoen tv-mastosta Huittisiin oli myös erinomainen.

Paikalliradioita kitui konkurssin partaalla siellä täällä, myös Satakunnassa. Harjavallan Radio Satakieli (tuohon aikaan 93,9 MHz) kaatui, mutta sen toimintaa jatkoi aseman työntekijöiden perustama yhtiö Tapiiri Oy. Huittinen oli vielä Satakunnan Kansan käsissä, mutta vuoden 1995 alussa asemat yhdistivät voimansa ja syntyi kahden kaupungin RadioTupla. Harjavallan seudulla asema toimi uudella taajuudella 100,4 MHz Huittisten pysyessä kuuntelijoille tutulla taajuudella 93 MHz.

RadioTuplan lähetyksiä tehtiin Harjavallan ja Huittisten studioista, jotka oli kytketty toisiinsa ISDN-yhteydellä. Samanlaista tekniikkaa hyödynsi muun muassa Nurmijärvellä, Vantaalla ja Espoossa toiminut Radio Kolme.

Uusi tuplataajuudella toiminut paikallisradio kuului melkein Raumalle ja Poriin asti, mikä antoi asemalla suuremmat kuuntelijamäärät kuin toimiminen pelkästään pienissä maalaiskaupungeissa. Kolmas taajuus, silloisesta Köyliöstä lähettänyt 107,9 MHz lisäsi aseman kuuluvuutta Varsinais-Suomen pohjoisosiin ja Säkylän Pyhäjärven ympäristöön.

Kuka omistaa tänään, kuka huomenna?

Paikallisradiotoiminnalle on vuosikymmenten saatossa ollut tyypillistä omistusjärjestelyt. Muutoksiin toimilupayhtiöiden määräsyvallassa on aina tarvittu valtioneuvoston hyväksyntä. RadioTuplan luvanhaltijaksi tuli 1990-luvun loppupuolella Audiotupla Oy. Satakunnan Kansa oli tuossa vaiheessa luopunut aseman omistuksesta.

Puhelinyhtiöillä on ollut kiinnostusta mediaomistukseen, eikä tässä Satakuntakaan ole tehnyt poikkeusta. Kahden kaupungin paikallisradio päätyi Huittisten Puhelin Oy:n hallintaan vuosituhannen vaihduttua ja samalla radion toiminnot muuttivat kokonaan Huittisiin. Pian RadioTuplasta tuli Radio West ja aseman omistajaksi tuli Lauttakylä-lehteä julkaiseva Huittisten Sanomalehti Oy. Vuonna 2006 lehtiyhtiö teki yhteistyösopimuksen silloisen SBS Finlandin kanssa ja Radio Westin paikallisradio-ohjelmiston tilalle tuli radiokanava Iskelmän ohjelmavirta alkuvuodesta 2007. Paikallisosuuksia kuultiin edelleen arkipäivissä, mutta ne olivat tarkkaan kellotettuja ja ajastettuja.

Iltojen omat studiot

Useiden muuttojen ja studiojärjestelyjen jälkeen Iskelmä Satakunta ei ole enää tuottanut suoria lähetyksiä Huittisista, vaikka aseman toimiluvan omistaja siellä majaansa pitääkin. Paikallisia uutisia on välillä tehty naapurikaupunki Sastamalassa, jossa Iskelmä Sastamalaksi Radio Mantasta muuttunut radioasema on ollut uutisvastaavana.

Vuosikymmeniä jatkuneita harrastajien tekemiä iltalähetyksiä on lähetetty näihin päiviin asti harrastajien omista studioista Kokemäeltä, Porista ja Eurajoelta. Lauantai-iltojen Iloiset Satakielet, joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina lähetettävä Sampsan iltasoitto ja hengellinen Iltalamppu-ohjelma maanantaisin ovat edustaneet Iskelmä Satakunnan paikallista ohjelmatuotantoa. Kaikki muu onkin tullut Bauer Median tuottamana.

Tammikuun lopussa päättyy Huittisten radiosaaga. Viime marraskuussa alkanut radioliiketoiminnan myyminen Sanoma Medialle toteutuu lopullisesti 1. helmikuuta alkaen. Asian on jo ratkaissut Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, jonka mukaan toimiluvan siirtäminen uudelle omistajalle on lakipykälien mukainen.

Kirjoittaja on Mediamonitorin vastaava tuottaja

Juttua muokattu 25.1.2022 klo 21.25: Lisätty jutun loppuun varmistus radioliiketoiminnan myynnistä ja avattu jutun keskustelualue.

{jcomments on}