Radion ohjelmistotoimiluvat saivat jälleen omistajansa. Valtioneuvosto nuiji päätöksen torstain istunnossaan ja ministeriön virkailijoiden valmistelevat perustelut lupapäätöksille tulivat samalla julkisiksi. Samaan aikaan selvisivät nekin lupahakemusten sisällöt, jotka eivät olleet ilmiselviä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin julkaistessa luvanhakijat elokuun alussa. Kaikki radiohakijat kun eivät aina halua ennakkoon kertoa, mitä taajuuksille oikeastaan hakevat.

Ministeriön virkaatekevät asiantuntijat ruotivat hakijoiden papereista oleelliset asiat ennen niiden etenemistä päätösesitykseen. Katsotaan radiohakijan taloudellista tilannetta, aiempaa kokemusta alalta ja luvattua ohjelmasisältöä. Sitten pohditaan, miten luvatut ohjelmasisällöt lisäävät radiotarjonnan monipuolisuutta.

Juuri näin kävi esimerkiksi Helsingin ainoan ja siksi erittäin halutun taajuuden valintaprosessissa. Puheradio voitti, koska Suomesta sellainen lakkautettiin vuosi sitten. Muitakin ministeriön mielestä vahvoja hakijoita oli. Radioalalle uusi, mutta mediatuotantoa pitkään harjoittanut Radio Ykkönen oli lupaperusteluissa vahvoilla, samoin musiikkipainotteinen Sea FM ja maalaisradioksi tituleerattu Radio Sandels. Järviradio Puhe sai lopulta luvan, koska sen katsottiin tuovan pääkaupunkiseudun tarjontaan riittävän paljon muista poikkeavaa sisältöä.

Valtakunnanvinkkelissä puheradio Yle Puheen hylkäämät taajuudet päätyvät ruotsalaiselle, joka toimii kotimaassaan menestyksekkäästi. Mad Men Median lupaamat asiat painoivat vaakakupissa sen verran paljon, että koko vaaka kallistui lopulta yhtiön puolelle – tuloksena oli toimilupa koko Suomeen.

***

Suomessa kaupallisen radion ohjelmistotoimiluvat myöntää pääsääntöisesti Traficom. Se teki työtä tälläkin kertaa ja antoi taajuuksia jo syyskuussa niiltä paikkakunnilta, joilla hakijoita ei ollut enemmän kuin taajuuksia. Traficomin toimivalta loppuu toki myös silloin, kun lupapäätöksellä on mediamarkkinoiden kannalta merkitystä. Vaikka valtakunnallista taajuuskokonaisuutta olisi hakenut vain yksi hakija, päätöstä tuskin olisi tehty virastossa vaan poliitikkojen ohjailemassa valtioneuvostossa.

Olkoon liikenne- ja viestintäministerin oma kanta mikä tahansa, niin lupia ruotivat ennen lopullista päätöstä ministeriön asiantuntijat. Ministerillä on tietysti valtaa työntää lusikkansa lupasoppaan, mutta kuinka oleellista se on? Ainakin tällä kerralla luvat perusteltiin varsin kattavasti. Haluttiin monipuolistaa radiotarjontaa ja myös radiolupien omistusta. Suomessa valtakunnanradio ei ole enää kahden kauppa.

Toimilupahakemuksissa luvataan kaikkea maan ja taivaan väliltä. Lobbaaminen lisää hakemuksen painoarvoa, mutta ei se aina ole edes tarpeellista. Jos Järviradion toimitusjohtajaa on uskominen, ei tälläkään kertaa tarvinnut taivutella ministeriötä toimiluvan taakse. Jotkut kyllä tekevät niinkin. Joskus se myös poikii toimiluvan.

***

Malttamaton uutistoimittaja odottaa nyt lupausten täyttämistä. Tuleeko uudesta valtakunnanradiosta sellainen, kuin on luvattu: oma uutistoimitus, ihmiset äänessä, vaihtoehto muille valtakunnallisille ja niin edelleen. Tai onko Järviradion puhekanavan sisältö niin laadukasta, kuin asema haluaa antaa ymmärtää. Potentiaalia tähän olisi, mutta halutaanko rimaa pitää nykyisellä tasolla vai nostaa pikkuhiljaa, sillä radioalalla hosumalla ei saa aikaan kuin ison pinkan laskuja, olemattomat kuuntelijaluvut ja taajuuden päätymisen seuraavalla täydennyskierroksella uudelleenhakuun – ja uusien lupausten odotteluun.

Kirjoittaja on Mediamonitorin vastaava tuottaja