Radion ohjelmistotoimiluvista vastaava viranomaistaho Liikenne- ja viestintävirasto kuuluttaa jälleen toimilupia haettaviksi. Ennakkoon paljon pohdintaa herättänyt lupakierros sisältää FM- ja AM-taajuuksia 56 paikkakunnalta sekä valtakunnallisen radioverkon taajuuskokonaisuuden. Moni miettii, mitä uutta taajuuksille voisi tulla, kun jo nyt erilaisia asemia on melkein mihin mieltymykseen tahansa.

Valtiovallan tavoite on ollut parin viime vuosikymmenen ajan varmistaa, että Suomen yleisradiotaajuudet ovat tehokkaasti hyödynnettyinä eli joko Ylen tai yksityisten radioiden jatkuvassa käytössä. Näin ei ole tapahtunut, vaikka taajuuksia on jaettu eri lupakierroksilla pilvin pimein. Myös Yle on saanut laajempaa kuuluvuutta melkein aina, kun on katsonut sille tarvetta. Yle ei toimillupia tarvitse, eikä se usein taajuuksistaan luovu, paitsi kun se lakkautti Yle Puheen vuodenvaihteen tietämissä.

***

On kiintoisaa nähdä, mitkä hakijat kiinnostuvat ex-Puheen taajuusrungolle ja muutamalle uudelle taajuudelle muodostetusta valtakunnallisesta radioverkosta, jossa pitäisi lähettää ilman aluemainontamahdollisuutta. Lupaehdoissa tullaan nimittäin painottamaan, että saman ohjelman on kuuluttava samanaikaisesti kaikilla taajuuksilla. Tällainen sääntö on nykyisin esimerkiksi Radio Novalla.

Radioalalta kuuluneiden huhuilujen perusteella 90 prostentin väestönpeitto ei ole kovin houkutteleva idea. Digita, joka on todennäköisesti masto-operaattori tässä verkossa, ottaa hintaa noin laajasta verkosta, eikä sellaista paljon halvemmalla pystysi mikään muukaan lähetintaho tarjoamaan. Sanoma Mediaa saattaa houkutella luvanahaku, mutta innostuuko Bauer Media? Ja mitä uusi taajuuskokonaisuus 26 lopulta sisältäisi? Veikkaan, että sille siirtyy jokin nykyisistä yli 70 prosentin kuuluvuuspeiton asemista, esimerkiksi Radio Suomipop. Bauer ei varmaan halua kilpailla Novan kanssa eli omiaan ”vastaan”.

***

Yksittäisten taajuuksien joukossa on paljon tuttuja numerosarjoja. Vuoden 2022 lopulla myönnetyistä taajuuksista kaikki eivät lopulta kelvannut luvansaajille, vaan ne luopuivat osasta taajuuksia. Sanoma siivosi omia kanavaverkkojaan hakemalla muutoksia toimilupiinsa ja sai myös haluamansa. Kuhmo ja muutamat muut pikkupaikat katosivat yhtiön taajuuslistoilta. Nyt taajuudet ovat taas tyrkyllä. Ne tuskin kiinnostavat yhtään sen enempää kuin ennenkään.

Voisiko yksittäsille taajuuksille tulla uusia asemia, ehkä jopa paikallisia? Helsinkiin saattaisi sellainen tupsahtaa, sillä taajuus 105,0 MHz on varattu lupekierroksella pääkaupunkiseudulle. Hakijoita lienee taas paljon ja vain yksi voi taajuuden saada.

***

Keskiaallot tuskin kiinnostavat ketään, vaikka maailmanpoliittinen tilanne on käytännössä rutikuiva ja milloin tahansa voi alkaa rytistä. Tai sitten joku haluaa alkaa jakaa tietoa naapurimaihin esimerkiksi Porin voimakastehoisen lähettimen kautta. Näinhän tehdään jo Liettuassa, jossa on kolme länsimaista ohjattua ja Venäjälle suunnattua asemaa. Paikalliseen käyttöön AM-taajuuksia tuskin menee, koska luvan hakeminen maksaa ja aseman tavoittavuus mainostajien näkökulmasta on pyöreä nolla.

***

Kiinnostavaa on myös taajuuskokonaisuuden 26 lupa-aika. Lupa tulee olemaan voimassa kolme vuotta pidempään kuin nykyiset kaupallisen radion luvat tai nyt haettaviksi tulleet yksittäisten taajuuksien toimiluvat. Suomessa ei ilmeisesti ole kiirettä siirtyä digiradioon. FM tuntuu olevan ”the one and only”. Muualla Euroopassa ajatellaan eri tavalla. Siellä digi on kuumaa ja FM kylmenee.

***

Vielä olisi digiradiosta pari sanaa sanottavana. Arkistoja penkoessa sattui tupsahtamaan esille vanha Digitan kuuluvuuskartta. Siinä oli vuosituhannen vaihteessa toimineen Ylen naisille suuntaaman Radio Ainon jakelukartta. Radio Aino kuului pääkaupunkiseudulla taajuudella 103,7 MHz ja Tampereen seudulla taajuudella 88,3 MHz. Muu osa näideän talousalueiden välillä olikin DAB-jakelua eli silloista digiradiokokeilua. Samalla alueella kuului myös Yle Puheen edeltäjä Radio Peili, diginä tietenkin.

***

Katsotaan, miten lupakierroksella käy. FM:llä mennään, keskiaalloilla tuskin ja digillä ei ainakaan.

Kirjoittaja on Mediamonitorin vastaava tuottaja