Radiotaajuuksien käytöstä on sovittu kansainvälisin sopimuksin. Kuvassa Kouvolan Hyppyrinmäen paikallisradiomasto, jota käyttävät Iskelmä Kouvola ja NRJ Kymenlaakso (Kuva: Otto Metsähukala).

Yleisradion ilmoitus neljännen valtakunnallisen radioverkon käynnistämisestä ja kaupallisten radioiden mahdolliset lisätehot tuottavat lähikuukausina työtä Viestintävirastolle. Uusien tehokkaiden lähetystaajuuksien käyttöönottaminen ei käy kädenkäänteessä, koska lähetintaajuuksien siirtäminen ja tehojen korottaminen vaatii naapurimaiden hyväksynnän. Lisäksi viranomaisten ja valtiohallinnon on siirrettävä Yleisradion itselleen hamuamat Suomen varaamat radiotaajuudet Ylen käyttöön.
Suomi varasi itselleen noin tuhat pienitehoista ula-taajuutta vuonna 1984. Tässä niin sanotussa Geneven sopimuksessa lähetystaajuudet on sijoitettu paikkakunnittain niin, että ne eivät merkittävästi häiritse toisiaan. Lähetystehot vaihtelevat muutamasta kymmenestä watista satoihin watteihin. Suurin osa kaupallisten radioiden nykyisistä taajuuksista perustuu Geneven käyttösuunnitelmaan. Radio Nova ja Ylen kolme valtakunnallista radioverkkoa toimivat puolestaan suurtehotaajuuksilla, joita käyttävät lisäksi Ylen osavaltakunnalliset radiokanavat sekä muutama kaupallinen toimija paikallisesti. Ylelle on varattu näiden lisäksi muutama suurtehotaajuus, joita ei se ole ottanut vielä käyttöön. Pelkästään vapaina olevien taajuuksiensa avulla Yle ei kuitenkaan saa rakennettua valtakunnallista kuuluvuutta uudelle radioverkolleen. Geneven sopimuksen pientehotaajuuksia joudutaan tämän takia siirtämään Ylen käyttöön.

Reilun sadan päivän odotus

Viestintäviraston radioverkkoasiantuntija Tuure Ikäheimosen mukaan taajuuksien uudelleenjärjestäminen on monivaiheinen yhtälö. Yle ilmoitti Radio Peilin valtakunnallistamisesta tiistaina, joten taajuusjärjestelyistä ei ole vielä mitään sopimuksia. Viestintäviraston on ensitöikseen selvitettävä vapaana olevat taajuudet ja tehtävä laskelmat taajuuksien mahdollisten siirtämisten aiheuttamista häiriöistä. Laskelmien jälkeen Viestintävirasto kysyy naapurimaidemme kannan uusien taajuuksien käyttöönottoon. Tällä menettelyllä maat pyrkivät minimoimaan radiotaajuuksien toisilleen aiheuttamat häiriötilanteet.
– Kyselyssä kuluu sopimuksen mukaan 115 päivää, jonka jälkeen naapurimaiden on ilmoitettava kantansa uusien taajuuksien käyttöönottoon, selvittää Ikäheimonen. 115 päivän jälkeen vastausaikaa on vielä kaksi viikkoa. Mikäli tässä ajassa ei mitään vastauksia kuulu, uusi taajuus on mahdollista ottaa käyttöön, hän tarkentaa.
Naapurimaat voivat myös pyytää lisäselvityksiä, mikä saattaa viedä uudet 115 päivää. Taajuuskoordinointi voi näin ollen kestää puoli vuotta.
Ikäheimosen mukaan uusi radioverkko rakennetaan niin, että vapaina olevia pientehotaajuuksia siirretään tarpeen mukaan alkuperäiseltä paikkakunnalta paremmalle lähetyspaikalle. Tehoja voidaan korottaa sadasta watista esimerkiksi 500 wattiin tai jopa yhteen kilowattiin. Ylellä on jo valmiina kolmen, viiden ja kuuden kilowatin taajuuksia ja muutama kymmenien kilowattien taajuus.
– Vuodenvaihteessa osa uusista taajuuksista voi olla käytössä, arvioi Ikäheimonen.

Paikallisradioilla ei enää tehorajoitusta

Aiemmin paikalliset radiot ja kaupalliset radioverkot joutuivat tyytymään enintään 1000 watin lähetystehoihin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kaupallisten radioiden tehorajoitus katoaa uusien toimilupien astuessa voimaan ensi vuoden alussa. Tehojen korottaminen on Ikäheimosen mukaan asemakohtaista, eivätkä kaikki halukkaat välttämättä saa lisäwatteja.
– Joissakin kaupungeissa tilanne saattaa olla sellainen, että tehoja ei koroteta. Asioihin vaikuttaa paikallinen kilpailutilanne, jonka määrittelee liikenne- ja viestintäministeriö, kertoo Ikäheimonen. Tehorajaa ei kuitenkaan enää ole, joten teoriassa nykyisin esimerkiksi yhden kilowatin teholla lähettävä asema voi jatkossa toimia jopa kymmenellä kilowatilla, jos se on teknisesti ja viestintäpoliittisesti mahdollista.