Radion tekemisen intohimon voi aistia hikisennihkeän radiotoimituksen käytävillä. Kaupallisen ja yhteisöllisen radion välimuoto, turkulainen Zoom FM on saavuttanut sen, mitä pienellä teholla ja häviävän mitättömällä julkisuudella voi saavuttaa – paikan monen kuuntelijan sydämessä. Kun nyt, keskiviikkona 27. heinäkuuta 2011, Zoom FM lakkaa viihdyttämästä turkulaisia radionkuuntelijoita, voidaan vain odotella kanavan jatkoa. Vihreä valo vilkkuu etäällä horisontissa, mutta onko se vain näköharha mediamaailman viidakossa? Tuleeko uutta Zoomia koskaan, kuten on varovaisesti lupailtu?

Turku on sopivan kokoinen kaupunki nuorille suunnatun ja varsin nuoren tekijäjoukon toteuttamalle radioasemalle. Tekninen radiolupa – siis se, jonka turvin Zoom FM on suoltanut ohjelmaa taajuudella 93,4 MHz – sallii enintään 50 watin lähetystehon. Kuuluvuusalueen koko on säteeltään noin 5-10 kilometriä, mutta radioaseman onneksi tämä tiheimmän kuuluvuuden alue on tiheimmin asuttua seutua Turussa.

Zoom FM:n taustalla on Turun Paikallisradio Oy, joka tuottaa kahta Varsinais-Suomessa kuuluvaa paikallisradiota eli Auran Aaltoja ja Radio Melodiaa. Paikallisradioyhtiön omistaa maakunnan mahtimedia TS-Yhtymä eli tuttavallisemmin Turun Sanomat. Taustalla on perinteitä kunnioittava perheyhtiö, joka on valloittanut paikkansa median norsunluutornissa yli sadan vuoden taipaleensa aikana.

Radio on kyllä hieno väline, mutta siitä on tullut kummallisen vaikea pala monelle mediayhtiölle. Voisiko Zoom FM toimia ilman TS-Yhtymää kokonaan itsenäisenä radiokanavana? Tuskinpa voisi. Puhutaan nimittäin monimedian aikakaudesta, jolloin pelkkä radio ei enää riitä. Pitää olla toimiva verkkomedia, tv-kanava tai pari, mielellään myös perinteinen painettu sanomalehti ja tietysti maakunnan merkittävin mediavalta. Sitä kaikkea on TS-Yhtymällä.

Toisaalta pitää heti muistaa, ettei Zoom FM:ää olisi ilman yhtymää. Ei pelkästään sen takia, että suurella mediatoimijalla on kukkopaikka tunkiolla. Olisiko Turussa todellakin sellaisia toimijoita, joilla olisi palavan tekemisen halun lisäksi sitä pakollista pahaa, rahaa, tuottaa toimivaa radiota? Tekijöitä ja ideoita Zoom FM:llä riittää. Intohimo ei valitettavasti yksin riitä. Tarvitaan infrastruktuuria toteuttaa kannattava radio. Jos ei iso mediajätti sellaiseen pysty, niin miten sen voisi toteuttaa paikallinen osuuskunta tai vaikkapa yhdistys?

Avoimia kysymyksiä jää paljon Zoom FM:n jälkeenkin. Niitä on on ollut runsaasti jo aseman toiminnan aikana. Lokakuussa 2008 aloittanut Zoom FM on ollut paitsi ihailtu, myös kritiikkiä kerännyt kanava. Varsinkin kitkerät kirjoitukset Journalistiliiton äänenkannattajassa vetivät kanavan tekijät vakaviksi. Syytökset ilmaiseksi ohjelmaa tekevien juontajien ja levynpyörittäjien hyväksikäytöstä mainoksia lähettävällä kanavalla loppuivat kuitenkin lyhyeen, kun asiaa kommentoitiin vastineella.

Zoom FM:n toimintamalli on vaikeasti hahmotettava. Miksi juuri Turussa on innokkaita nuoria ohjelmantekijöitä, jotka ovat valmiita tinkimään muusta vapaa-ajantoiminnastaan päästäkseen radioon? Kysymys kannattaa esittää niille turkulaisille, joiden ohjelma loppuu Zoomin sammuessa ja niille, joiden suosikkikanava katoaa kohinaan 27. heinäkuuta.

Kaksi viimeistä tuntia ennen välikuolemaa on varmasti pitkä aika niille, jotka ovat korva kiinni radiossa odottamassa kanavan loppumista – toivottavasti ei lopullisesti. Mediamahdin on aika näyttää kyntensä, hakea monimedialleen lisää yleisöä alle kolmekymppisistä ja ennen kaikkea uskoa siihen, että ensi vuoden alussa voimaan astuva Zoom FM:n ohjelmistolupa on syytä hyödyntää. Zoom FM ei ole The Voice eikä NRJ. Se on jotain syvempää. Se on tapa elää ja toimia.