Kreikasta kotoisin oleva Chryssa Skodra lienee monelle Helsingissä tai Tampereella radiota kuuntelevalle tuttu nimi. Hän on toiminut reilun kahden vuoden ajan juontajana Spin FM:llä. Helmikuussa 2010 alkanut listaohjelma Spin Chart Top 20 with Chryssa soi parin vuoden ajan taajuuksilla ja nettiradiossa lähes joka keskiviikko. Syyskuussa 2012 ohjelma muutti lauantai-iltapäivään. Interaktiivisen radio-ohjelman juontaminen on Skodralle kuitenkin vain yksi työ monien joukossa. Päivätyönään hän toimii opettajana Haaga-Heliassa. Myös journalismi vie oman aikansa nuoren naisen elämässä.

Chryssa Skodra saapui Suomeen seitsemän vuotta sitten. Hänellä oli takanaan kandidaatin tutkinto median ja viestinnän opinnoista Ateenan yliopistossa ja työkokemusta paikallisradiosta ja vuoden 2004 olympialaisten järjestelyjoukoista.

Suomessa opiskelu jatkui ensin Rovaniemellä ja sitten Helsingissä. Hän valmistui musiikin maisteriksi (Master of Music in Arts Management) Sibelius-Akatemiasta vuonna 2010. Sitä ennen hän oli opiskellut Rovaniemen ammattikorkeakoulussa  ja Lapin yliopistossa. Sieltä tuliaisina oli tutkintotodistus kansainvälisessä projektihallinnassa.

– Valitsin Suomen, vaikka tarjolla olisi ollut paljon lämpimämpiä maita. Minulla oli tuohon aikaan 2000-luvun alkupuolella kolme kirjeenvaihtokaveria Kuopiosta. Heidän kanssaan vaihdoin kirjeitä ja cd-levyjä. Sillä tavalla tutustuin muun muassa suomalaiseen rap-musiikkiin, kuten Ezkimon ja Fintelligensin tuotantoon. Yritin opetella suomea biisien sanojen avulla, koska rakastin suomen kieltä,  Skodra kuvailee ensi-ihastustaan Suomeen.

Opettaja, journalisti ja DJ

Haaga-Heliassa Skodra opettaa kaikkea viestintään liittyvää, erityisesti markkinointia kuten promootiota ja julkisia suhteita, itsensä markkinoimista sekä sponsorointia. Hän opettaa myös tapahtumatuottamista ja toimii uudenlaisen erikoiskoulutuksen koordinaattorina. Tätä koulutusta on tarjolla ainoastaan Haaga-Helian Porvoon yksikössä. Kyseessä on yhteistyö Haaga-Helian ja Svenska Teaternin välillä.

– Toimin koordinaattorina yhdessä Svenska Teaternin kanssa kaksivuotisessa koulutuksessa, jossa opiskelijoita erikoistetaan kulttuurivientiin (Culture Export Management). Projektinamme on viedä suomalaisia näytelmiä ja musikaaleja Kiinaan ja Venäjälle, Skodra kertoo.

Edellä kuvattujen työtehtävien ohessa Skodra on tutkinnon suorittanut yritysvalmentaja, niin sanottu entre-coach, joka auttaa nuoria esimerkiksi oman pienyrityksen perustamisessa.

Skodra toimii myös blogikirjoittajana. Radiojuontajaksi hän ajautui Suomessa tavattuaan Spin FM:n johtajan Vesku Mataran eräissä juhlissa.

– Löysin Spin FM:n ensin kuuntelijana. Olin iloinen, kun sellainen kanava perustettiin Helsinkiin. Spin FM oli jotain, joka puuttui Suomen mediasta. Tunsin, että se on asema, joka soittaa R’n’B:tä, elektronista musiikkia ja jopa jonkin verran rockia, musiikkia juuri minulle. Sitten tapasin eräissä bileissä Spin FM:n toimitusjohtajan Vesku Mataran. Kiitin häntä hyvästä radiosta. Juteltuamme hetken hän kutsui minut käymään studiolla. Testasimme ääneni sopivuutta radioon ja kykyäni improvisoida. Sitten kehittelimme ohjelmaidean, jollaista Vesku oli kanavalle kaivannut, Skodra muistelee.

Radioon jo teininä

Esiintymistä rakastava Chryssa Skodra pääsi kotikaupunkinsa Kozánin paikallisradio NRG:iin juontajaksi jo 14-vuotiaana vuonna 1998. Lähetyksiä kuuntelivat hänen kaveriensa lisäksi myös hänen opettajansa lukiosta. Yliopisto-opintojen yhteydessä Skodra otti yhteyttä olympialaisia järjestävään tahoon ja löysi itsensä lopulta tekemästä mediatöitä kisaorganisaatiossa.

Kreikassa opitut taidot pätevät Skodran mielestä myös Suomessa. Esimerkiksi radioala on samanlaista molemmissa maissa. Kreikassa on enemmän asukkaita ja sen takia myös enemmän asemia. Suomessa lupapolitiikka on Kreikkaan verrattuna tiukempaa. Taajuuksia ei anneta yhtä helpolla ja säädökset ovat monimutkaisempia.

Chryssa Skodran ääni on tullut tutuksi Spin FM:n listaohjelman juontajana (Kuva: Tero Toivonen).

Kulttuurierot näkyvät mediassa

Pitkään median parissa työskennelleenä ja alaa opiskelleena Chryssa Skodra näkee paljon yhtäläisyyksiä Kreikan ja Suomen mediavälineissä. Paljon on kuitenkin myös eroja, jotka johtuvat erilaisista tavoista toimia. Skodran mukaan Kreikassa media ei ole halukas noudattamaan tiettyjä poliittisia linjoja, vaan mediassa on enemmän moniarvoisuutta. Siellä on enemmän tutkivaa journalismia sekä kriittisyyttä viranomaisia ja hallitusta kohtaan, mutta tietysti on myös mediaa, joka tukee hallituksen linjauksia.

Kreikassa mielipiteiden moniarvoisuus ja demokraattinen tapa ilmaista asioita on nähty myös erilaisten aiheiden monipuolisuutena. Journalistit tarttuvat helpommin myös tiettyihin tabuina pidettyihin aiheisiin. Juuri tässä on yksi ero suomalaiseen mediaan.

– Suomi on puolet pienempi maa kuin Kreikka. Suomalaisen median hyvä puoli on muun muassa se, että mediaväki on hyvin koulutettua. Suomalainen kulttuuri ja erityisesti mediakulttuuri noudattaa enemmän yhtä tiettyä linjaa. Se, mitä lukee sanomalehdessä X, lukee myös lehdessä Z. Moniarvoisuutta on vähemmän. Hyvin harva tiedotusväline nostaa esille marginaaliaiheita tai sellaisia juttuja, jotka ovat tabuja. Tietenkin tämä on muuttumassa kulttuurin muutoksen myötä. Suomalainen kulttuuri on hyvin faktoihin perustuvaa. Suomalaiseen luonteenlaatuun kuuluu tietynlainen usko siihen, mitä media kirjoittaa, Skodra luettelee.

Kreikassa taasen vallitsee luonnostaan kyseenalaistava mediakulttuuri.

– Jos kerrot joitakin väittämiä kreikkalaiselle, hän ei usko sinua, vaan haluaa keskustella ja kyseenalaistaa. Keskustelukulttuurihan syntyi Kreikassa. Vaikka näyttäisi siltä, että kreikkalaiset kiistelevät keskenään ja jopa tappelevat, he tosiasiassa keskustelevat. Tätä jatkuu, kunnes toinen osapuoli pystyy todistamaan olevansa sataprosenttisesti oikeassa. Olemme siis enemmän kyseenalaistavia kuin suomalaiset. Uskon sen johtuvat kansojemme erilaisista luonteenlaaduista, Skodra jatkaa.

Missä on tutkiva journalismi?

Suomalaisen ja kreikkalaisen tiedonvälityksen eroavaisuuksista puhuttaessa nousee esille myös termi tutkiva journalismi. Se on Skodran mielestä Suomessa aika harvinaista. Erityisesti vallitsevan talouskriisin aikana sellaiselle olisi selkeä tilaus. Suomalaisten toimittajien pitäisi kaivaa esille enemmän tietoa esimerkiksi Kreikan tapahtumista ja tutkia maan talousongelmien syitä. Tutkittavaa olisi kyllä Suomessakin.

– Ennen tutkivaa journalismia  oli jonkin verran, mutta tällä hetkellä en tiedä ketään, joka tekisi sellaista Suomessa. Vaikka pidän Suomea hienona paikkana, melkeinpä paratiisina, maassa on myös vikoja. On mielestäni toimittajien tehtävä etsiä vikakohtia ja tuoda niitä esille. Toimittajien on oltava kriittisempiä ja mentävä jutuissaan pintaa syvemmälle. Se on mielestäni toimittajien tehtävä kaikkialla maailmassa, ei pelkästään Suomessa.

Talouskriisin aikana Skodra on kokenut jopa rasismiin verrattavaa käytöstä. Osa syystä lankeaa suomalaisille tiedotusvälineille, jotka ovat käsitelleet Kreikan tilannetta kovin yksipuoliseen sävyyn.

– Mielestäni suomalaiset tiedotusvälineet eivät ole antaneet eurokriisistä selkeää kuvaa. Se satuttaa minua aika paljon, koska olen kreikkalainen ja olen asunut Suomessa jo melkein vuosikymmenen ajan. Rakastan Suomea, sillä täällä ovat työni ja ystäväni. Kun muutin seitsemän vuotta sitten Suomeen, minua pidettiin täällä melkeinpä kreikkalaisena jumalattarena. Nyt kun kerron olevani Kreikasta, niin jotkut kokevat minut osasyylliseksi talouskriisiin, Skodra huokaisee.

Paitsi tiedotusvälineitä, myös tavallisia kansalaisia on Skodran mielestä hyvä patistaa tiedonkeruuseen.

– Suomi on hyvin demokraattinen maa ja internet on täällä vapaa. Suomalaiset ovat fiksuja ja halutessaan löytävät tietoja myös vaihtoehtoisista tietolähteistä. Ihmisten pitäisi lukea enemmän eri lähteitä, eikä tukeutua vain yhteen totuuteen.

Suomen J. K. Rowling

Opettaminen ja toimittaminen pysyvät Chryssa Skodran päätöinä, vaikka muitakin tulevaisuudenhaaveita hänellä on. Kirjoittamista pitäisi lisätä, sillä se on ollut viime aikoina vähäisemmässä roolissa. Toisaalta uusiakin uria on kiikarissa. Kirjan kirjoittaminen on esimerkiksi tavoitteena.

– Olen jo kirjoittanut kaksi satua, joita ei vielä ole julkaistu. Saatan käydä keskusteluja niiden julkaisemisesta lähitulevaisuudessa. Haluaisin olla Suomen J. K. Rowling, Skodra naurahtaa.

Opettajana ja toimittajana olemisessa on samoja piirteitä. Molemmissa tarjotaan tietoa tietynlaisille yleisöille ja odotetaan yleisön raektioita.

– Rakastan viestintää ja ihmisille esiintymistä. Parasta niissä on suoran palautteen saaminen. Haluan tehdä työtä, josta saan kiitosta ja joka herättää vastaanottajassa tunteita, esimerkiksi iloa, Chryssa Skodra miettii.

 

Spin Chart Top 20 with Chryssa Spin FM:llä joka lauantai klo 14-16.