Taannoin uutisoitiin suomalaisten televisiokatselun murroksesta. Television katselu Internetin välityksellä on kasvava trendi perinteisen television jäädessä eri tv-toimijoiden verkkopalveluiden jalkoihin. Television siirtyminen verkkoon vapauttaa ihmiset laitteen ja sohvan kahleista. Käyttäjän ei enää tarvitse olla nauliintuneena television ääreen arkena puoli kahdeksan, kun MTV3 lähettää Salatut Elämät.

Internetin ansiosta kuluttajilla on mahdollisuus valita vapaavalintaisesti niin katseltavat ohjelmat kuin katseluajankohdatkin. Tämä kehitys helpottaa löytämään aiemmin sivuutettuja ohjelmia. Sisältöjen löytäminen esimerkiksi Teevee.fi–palvelusta on huomattavasti vaivattomampaa, kuin television digitalisoinnin aikoina hehkutetusta sähköisestä ohjelmaoppaasta. Kuluttajan ei myöskään tarvitse murehtia tallentamisesta, sillä mediayhtiön oma verkkopalvelu hoitaa tallennuksen kuluttajien puolesta.

***

Radion kuuntelussa Internetin merkitys ei näy yhtä suuresti. Perinteinen FM-verkko on edelleen vahva jakelutie. Sisällön löytäminen esimerkiksi älypuhelimesta on hieman liian monen mutkan takana ja tästä syystä FM-verkko pitää vahvasti pintansa. Tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen, kunhan matkapuhelinverkon tiedonsiirto-ominaisuuksia kehitetään edelleen.

Uskon vahvasti, että tulevien vuosien aikana autoradiosta löytyy integroitu tietoliikenneyhteys, jonka avulla radio kytkeytyy Internetiin tarjoten kuuntelijalle tuhansittain uusia kanavia kuunneltavaksi. Nettiradio vapauttaa FM-verkon kahleista mahdollistaen radiolähetyksen kuuntelun mistä päin maailmaa tahansa. Suomalaisten radiotoimijoiden soittolistojen karttajille ovat koittaneet kissanpäivät. Heillä on täysi vapaus valita muutamista kotimaisista ja tuhansista ulkomaalaisista puhe- ja musiikkiradioista haluamansa ja löytää uutta kuunneltavaa ähkyyn saakka.

Internet mahdollistaa radiolähetyksen toteuttamisen todella pienillä kustannuksilla ja tästä syystä tarjontaa on lähes loputon määrä. FM-verkon kustannukset ovat todella korkeat Internetiin verrattuna. Lisäksi kuuluvuusalue on erityisesti pienitehoisilla asemilla hyvinkin rajoittunut.

***

Verkon luomissa mahdollisuuksissa on kuitenkin yksi suuri varjopuoli  – yleisön löytäminen ja koukuttaminen. Ei riitä, että sisältö on hyvää, mediatuottajilta vaaditaan myös aktiivisuutta sosiaalisessa mediassa. Jollakin keinoin täytyy saada myös keskustelufoorumit hereille ja verkossa aktiiviset henkilöt jakamaan tuotettua sisältöä, jotta se tavoittaa suuret yleisöt.

Yleisön saaminen tuotetun sisällön ympärille on äärimmäisen vaikeaa. Tarvitaan siis yleisöä, joka käyttää sisältöjä, jakaa sisältöä eteenpäin ja palaa sivustolle kerta toisensa jälkeen.

***

Toinen suuri ongelma on toiminnan rahoitus. Sisällön tuotannon kulut ovat erittäin pienet. Itsenäiset, isoista mediataloista riippumattomat, tekijät eivät useinkaan saa tehdystä työstä minkäänlaista korvausta. Mediataloista riippumaton, itsenäinen mediatuotanto on täysin tekijöiden kiinnostuksen ja intohimon aikaansaannosta – harrastus, josta ei välttämättä koskaan tule ansiotyötä.

On mielenkiintoista seurata, mitä mediakentällä tulevina vuosina tapahtuu. Internet luo runsaasti mahdollisuuksia, mutta samalla perinteinen ansaintalogiikka on muserrettu, kun mainostajat ovat tottuneet verkkomainonnan edullisuuteen. Mikäli Internet muodostuu tulevaisuudessa mediankäytön pääkanavaksi, mediayhtiöiden tulee todella pohtia, millä toiminta jatkossa rahoitetaan. Nähdäänkö Suomessa 10 vuoden kuluttua esimerkiksi yhteisörahoitettu, paperilehtensä kuopannut Turun Sanomat?