Aikoinaan kuuntelin radiota lähinnä autossa, enkä olisi arvannut kuinka olennainen osa arkeani radiosta tulee ulkomaillemuuttoni myötä. Kun arjessa ei kuule paljoakaan suomea, omaa äidinkieltä tulee ikävä ja suomenkielinen radio tuo siihen loistavaa helpotusta.

Muutin ulkomaille opiskelemaan reilu vuosi sitten. Asun pienehkössä Herningin kaupungissa Keski-Jyllannilla ja opiskelen englanniksi. Täälläpäin Tanskaa ei asu paljon suomalaisia, ja arjessani en juurikaan kuule tai tule käyttäneeksi puheessa suomea, ellei oteta huomioon muutamia työpuheluita, joita teen Suomeen päin, kun hoidan työtehtäviäni tanskalaisessa yrityksessä. Vaikka pidänkin yhteyttä perheeseen ja ystäviin Suomessa, kaksikielisen taustani takia monen kotimaassa asuvan kanssa puhun ruotsia. Suomen kieltä tulee väkisinkin ikävä.

Luen ja kirjoitan melko paljon suomeksi, mutta kielen kuuleminen on kuitenkin eri asia. Olen aina kuunnellut paljon suomalaista musiikkia ja ulkomaille muuton myötä (vai liekö iän karttuessa), tämä on vain ja ainoastaan lisääntynyt. Suomalaisen musiikin kuunteleminen tuo välillä tuttua turvaa, välillä auttaa pysymään mukana kotimaan menossa ja välillä toimii nostalgisena lohdutuksena silloin kun koti-ikävä nostaa päätään.

***

Radion kuunteluni ulkomailla alkoi siitä, kun olin käymässä Suomessa ja kotona tuli päivittäin kuunneltua radiota. Sekä musiikki että radiojuontajien jutut muodostuivat osaksi arkeani, ja palatessani Tanskaan tuntuikin todella luonnolliselta etsiä tutut radiokanavat netistä ja kuunnella niitä.

Nyt suomalainen radio soi kotonani siivotessa, matkalla töihin, koulutehtäviä tehdessä − milloin missäkin keskellä Tanskaa. On ihana tunne pyöräillä pitkin pientä kaupunkia, kaukana kotimaasta, kuulokkeissa musiikkia ja sanoja, jota harva ympärillä ymmärtää − kuin kantaisi mukanaan osaa identiteetistään, jota ei yleensä kansainvälisessä ympäristöstään pääse näyttämään ja ilmaisemaan.

Koti-ikävä hälvenee ulkomailla, kun kuulokkeissa soivat kotimaan radiokanavat (Kuva: Stina Henriksson).

Onneksi radiotakin pystyy kuuntelemaan netin välityksellä, ja pystyy valitsemaan haluamansa radiotarjontaa. Muutamia vuosia sitten tilanne olisi ollut toinen. Olen todellakin kiitollinen radiosta myös siitä, että se auttaa minua löytämään uutta musiikkia, jota en ulkomailla asuessa muuten välttämättä kuulisi. Esimerkiksi suomenkielisen räpin suurena ystävänä löydän aina jotain uutta fiilisteltävää Bassoradiota kuuntelemalla. Myöskin Radio Helsingin taajuuksilta on mukava löytää uusia biisejä ja kuunnella mielenkiintoisia artistihaastatteluja. Lisäksi kuulokkeissani soi aina välillä muutama eri Ylen kanavista, sillä nämä ovat olleet juuri niitä kanavia, jotka ovat aina soineet automatkoillani aiemmin.

Välillä tulee tietenkin myöskin kuunneltua paikallisia tanskalaisia taajuuksia, mikä tarjoaa loistavan tavan tutustua paikalliseen musiikkimakuun sekä saada hiukan kielikylpyä.

***

Radion kuuntelussani ei loppujen lopuksi taida kuitenkaan olla kyse pelkästään vain itse kielen kuulemisesta. Suomalaisessa musiikissa maalataan usein suomalaisen sielunmaisemaan kuvaa, joita voi olla vaikea selittää ulkopuolisille. Olenkin usein huomannut koittaessani selittää jonkin suomalaisen kappaleen sanoja ulkomaalaisille ystävilleni, että musiikkimakuni kuulostaa sangen surumieliseltä. Suomalainen musiikki ei kuitenkaan ole minulle mitään synkistelyä, vaan toimii tapana kanavoida monenlaisia tunteita. Enemminkin suomalainen musiikki toimii minulle piristyksenä, vaikka kappaleet voivatkin ensikuulemalta kuulostaa surullisilta. Lähes poikkeuksetta tulee parempi fiilis, kun pääsee laulamaan mukana jossain tutussa kappaleessa, olipa itse kappale kaihoisa tai ei. Vaikka arvostan, kuuntelen ja pidän kovasti muunkin maalaisesta musiikista, omalla äidinkielellä kuullut tarinat kappaleissa iskevät tajuntaan aina astetta kirkkaammin.

***

En voi muuta kuin suositella suomalaisen radion kuuntelemista kaikille ulkosuomalaisille. Tiedän, että en ole ainoa ulkosuomalainen, joka kaipailee suomen kielen kuulemista arjessaan.

Herningissä toimivan lähiradion entisissä tiloissa on nykyään bingohalli. Paikalliset radiokanavat tarjoavat Tanskassa asuvalle suomalaiselle oivallisen tavan tutustua paikalliseen musiikkiin ja kieleen, mutta suomalaisten radiokanavien nettilähetykset ylläpitävät kirjoittajan omaa äidinkieltä (Kuva: Stina Henriksson).

Stina Henriksson opiskelee Via Univeristy Collegessa Herningissä ja työskentelee Horsenissa. {jcomments off}