Radion mahdollisuudet kulttuurin ja työllistämisen edistäjänä

Kaikessa kulttuurityössä, myös radiotyössä, törmää hyvin nopeasti resurssien puutteeseen. On osaavia ihmisiä, mutta  aina ei välttämättä saa palkkaa tekemästään työstä. Ja vaikka ideoita olisi miten paljon tahansa, niin niillä emme voi ostaa leipää ja maitoa kaupasta. Ellemme tietenkin laita ideoita tuottamaan. Kulttuurin tekemistä ja tuottamista arvostetaan keskustelun tasolla, mutta aina arvostus ei näy tilojen tai palkan saamisen muodossa.

Mutta  unohdetaan nyt hetkeksi  elämän tylsä realismi ja ammutaan täysillä avoimia visioita ja ajatuksia ilmaan, eikä välitetä jos jokin ajatus on jo torso syntyessään tai jää lyhyeksi tähdenlennoksi. Sellaistahan vapaa ideointi on – luovaa toimintaa, josta timantit kyllä hioutuvat ajan myötä.

***

Kuvitellaan, että olemme luomassa kulttuuripajaa, jossa on radio mukana. Mitä uutta radio voi tuoda kulttuuripajalle? Tietenkin EETTERIN! Voimme saada mielipiteemme, sanomamme, mainoksemme, tutkimuksemme, keskustelumme, tarinamme, runomme, satumme, ansioluettelomme ja kaiken, minkä voi sanoittaa tai äänittää kaikkien kuultavaksi. Vieläpä hyvin pienin kustannuksin, jos toimiva radio on jo olemassa.

Voimme osallistaa ihmisiä pyytämällä heitä kertomaan radio-ohjelmaan työstään tai harrastuksestaan. Iäkkäämmiltä paikkakuntalaisilta voimme pyytää tarinoita heidän lapsuudestaan ja elämästä ennen. Nuoret saavat tarpeellisen kanavan, jolla saa nopeasti äänensä kuuluviin. Musiikki-ihmiset saavat joko omaa musiikkiaan tai lempimusiikkiaan kuuluville. Radio sopii siis kaikille ja kaikenikäisille. Ja mikä tärkeintä: radio opettaa meitä sekä puhumaan että kuuntelemaan – kumpikin on muuten kuulemma oikein tärkeä osaamisen alue työelämässä, vaikkei aina uskoisi.

Kulttuuripajan toimintaan voimme osallistaa laajasti erilaisia kolmannen sektorin toimijoita, jotka myös tuottavat radioon sisältöä omista lähtökohdistaan käsin. Tavoitteena on, että jokainen yhteistyöyhdistys tai -järjestö työllistää oman yhteisötoimittajan riveihinsä, joka vastaa yhdistyksen tiedottamisesta ja viestinnästä sekä SOME-kanavista. Näin yhdistykselle saadaan helposti näkyvyyttä ja yhdistys on myös tärkeässä tehtävässä työllisyydenhoidossa. Y-tunnuksellinen yhdistys voi myös ottaa kuntouttavaan työtoimintaan ihmisiä, joille näin mahdollistetaan itsetunnon vahvistaminen ja voimaantumisen kokemukset yhteisöllisessä toiminnassa. Tutkitaan samalla myös mahdollisuuksia työllistyä kulttuuritoiminnassa osuuskunnan tai vastaavan virallisen yhteisön kautta. Tarvittavaa koulutusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan työllisyyskoulutuksena, paikallisten yritysten tai radion tuottamana.

**

Radio voisi olla omalta osaltaan vastaisku maailman pirstoutuneisuudelle ja somen stressaavalle maailmalle. Hektisessä maailmassa radiolla voisi olla iso merkitys ihmisen rauhoittamisessa ja rentouttamisessa. Vaikka radio-ohjelma olisi nauhoitettukin, niin siinä on aistittavana voimakas läsnäolo. Se on samanaikaisesti sekä intiimi että avoin viestintäkanava. Kuulemme paremmin ihmisen viestin, kun emme kiinnitä huomiota siihen, miltä ihminen näyttää. Vaikka elämme monikulttuuurisessa, moniviestinnäisessä ja globaalissa maailmassa, tarvitsemme yhä pieniä, hiljaisia rauhoittumisen ja intiimiyden hetkiä. Olen huomannut, että oma erityislapseni rauhoittuu kuuntelemaan tarinoita, mutta jos yritämme katsoa elokuvia, niissä on liikaa aistittavaa hänelle. Voisiko radio olla myös tukemassa tarkkaavaisuushäiriöisten oppimista? 

Monilukutaidon lisääminen on tärkeää nykyisessä yhteiskunnassamme. On osattava sekä lukea että tuottaa erilaisia tekstejä. Monilukutaito on myös pedagoginen malli erityisesti mediakasvatukseen. Radion tulisi olla vahva osa mediakasvatusta. Miten luetaan ääntä? Mitä käytetyt sanat kertovat puhujasta? Mikä on oma äänimaisemani ja miten se vaikuttaa toimintaani?

**

Mikä sitten taide- ja mediakasvatuksessa / pedagogisuudessa tuottaa voimaantumisen? Miten radiotyöskentely joko yksin tai yhdessä muiden medioiden kanssa lisää itsetuntoa, ammatillista osaamista tai tunnetta yhteisöllisyydestä? Ensimmäisenä, ohjaajien pedagogiset valmiudet tulee olla hyvät, jotta ymmärtää kasvatuksen laajassa kontekstissa niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Toisena, pienin askelin kohti suuria unelmia. Aloitetaan jokaisen omista lähtökohdista käsin.

Itse olen surkeuden huippu, kun puhutaan teknisestä osaamisesta minkä tahansa laitteen kanssa. Mutta osaan painaa nappia – ja se riittää, jotta voi alkaa tekemään sisältöä radioon. Mutta ilman teknistä tukea en siihen pystyisi. Tarvitaan siis teknistä osaamista, jotta jokaisen oma luovuus pääsee vapaaksi ja uskallus lisääntyy. Jokaisen oma tekninen osaaminen tulee kyllä perässä, pääasia että on jotain sanottavaa ja halua sanoa se. Radio on mitä parhainta ja helpointa matalan kynnyksen osallistavaa kulttuuritoimintaa: ota mikki käteen, paina nappia ja puhu!

Kirjoittajavieras on yhteisötaiteilija TaK, taidekasvattaja AmO Sari Bamberg, joka toimii REKryn puheenjohtajana ja on toiminut taidekasvattajana vuodesta 1995 alkaen. Bambergin taiteilijan ura on alkanut 1996, jolloin oli ensimmäinen yksityisnäyttely. Radiohommissa on täydellinen keltanokka, mutta ideointia ja mahdollisuuksien näkemistä se ei estä, varsinkin kun tekninen tuki on viestin, soiton ja kahden kilometrin päässä.