Musiikkimaku on aina subjektiivinen kokemus. Samoin musiikin jaottelu eri genreihin. Joku pitää yhtä biisiä iskelmänä, kun toinen taas kokee sen olevan enemmän poppia tai rockia. Kantriakin voidaan tulkita väljästi. Tärkeämpää kuin musiikin tarkka jaottelu ns. hyvään ja huonoon musiikkiin on musiikista nauttiminen. Toinen tykkää tästä kappaleesta, mutta ei voi sietää toista.

Kaupalliset radiokanavat halutaan usein määritellä eri musiikkiprofiilien tai genrejen mukaan. On kuitenkin makuasia, onko Iskelmä-brändiä käyttävä asema oikeasti puhdasta iskelmää vai jotain iskelmältä kuulostavaa poppia. Yhtä vaikeaa olisi määritellä tarkasti SuomiRock-kanavan musiikkitarjonta juuri niin sanotuksi suomirockiksi. Siellähän soi kevyt pop siinä missä raskaampikin rokki. Kokemus musiikin kuulumisesta tiettyyn kategoriaan on täysin kuuntelijan korvien välissä tapahtuva prosessi.

***

Sanoma Media harppaa Suomessa vähemmän soitetun nykykantrin maailmaan avaamalla Pirkanmaalla ja Supla-äänipalvelussa uuden Kantriradion lähetykset. Vai onko se sittenkään vähemmän soitettua? Sanoman julkaisemassa tiedotteessa vilisee tuttuja pop-maailman nimiä. He ovat kaikki myös kantriartisteja.

Kantriaseman perustamista ovat varmasti monet pohtineet vuosien saatossa, mutta kaiketi se ei ole tarpeeksi kaupallinen formaatti täyttämään perustamiskustannukset ja toimivan aseman juoksevat kulut.

Ilmeisesti Sanomalla on tarpeeksi varaa kokeilla formaattia, jota muut eivät ole rohjenneet kokeilla. Tampereen seutu on aika pieni otosalue, mutta josko pirkanmaalaiset innostuisivat kanavasta oikein kunnolla.

***

Suomalaisessa iskelmämusiikissa on paljon kantrivaikutteita ja osa iskelmäkappaleista on silkkaa kantria. Mahtuuko tästä valikoimasta mikään tai kukaan Kantriradion tarkkaan hiotulle soittolistalle? Tuskinpa mahtuu, koska yhdysvaltalainen nykykantri jyrää vanhemmat yrittäjät alleen. Tietenkin ”pakollinen” Johnny Cash on soitettava säännöllisin välein, mutta miten mahtaa olla vaikka kotimaisen Freud Marx Engels & Jungin tuotannon kanssa? Kun kantriradiota perustetaan, pitää sen olla tarpeeksi suosittu mainostajien houkuttaja. Se onnistuu soittamalla tarpeeksi tuttua ja vaivatonta musiikkia, johon kuuntelijamassan on helppo tarttua. Ja sitä nykykantri pitkälti tuntuu olevan.

***

Suomen ensimmäinen kantriradio oli kesäkuussa 1990 Mäntsälässä aloittanut Radio 103,4. Toimittajalegenda Timo T. A. Mikkosen perustama paikallisradio jatkoi 2000-luvun alussa nimellä Country Radio 103,4, kunnes lopetti toimintansa. Myös vuosituhannen vaihteessa pääkaupunkiseudulla toiminut Reissuradio soitti runsaasti kantrimusiikkia.

***

Kantriradiosta tulee usein mieleen yhdysvaltalainen rekkakuski ja hänen ajokkinsa autoradiosta soljuva keskiaalloilla toimiva kantriasema. Nykyään monet rekkakuskit saattavat valita myös digitaalisen, mantereenlaajuisen satelliittiradiokanavan, jossa musiikkigenrevalikoimaa on asemakaupalla. Silti tiettyä nostalgiaa on sanaparissa radio ja kantri.

Euroopassa kantria soittavia asemia on melko harvassa, jos on uskominen omia muistikuvia ja muutamalta radioaktiivilta tuttavalta kerättyijä tietoja. Prahalainen Country Radio kuuluu Suomessa myös keskiaalloilla, mutta kuinka kannattava tämä FM-verkossa ja netissä keskiaaltojen ohella toimiva kokonaisuus on? Siitä ei ole täyttä varmuutta. Harrastaja-asemista ensimmäisenä ajatuksiin putkahtaa Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajaseuduilla ilman lähetyslupaa jo 1980-luvun lopulta toiminut Radio Star Country. Taajuudella 981 kHz toimiva asema on Suomessa vaikeasti kuultava, mutta onneksi asemalla on nettistriimi, josta kantrin lisäksi voi kuulla hengellistäkin musiikkia.

***

Kantrimusiikki on lopulta marginaalia Suomessa ja suuressa osassa Eurooppaa. Se on kuitenkin kokemisen ja kokeilemisen arvoista musiikkia. Ainakin subjektiivisella musiikkimaulla.

Kirjoittaja on Mediamonitorin vastaava tuottaja