Vierailu Uudessakaupungissa syyskuisena iltapäivänä nosti mieleen vanhat ajat, joilloin jokaisessa hiemankin isommassa kylässä oli oma paikallinen radioasema. Yli 30 vuotta sitten tämä oli mahdollista, sillä toimilupakierroksilla taajuuksia oli haettavana yleensä vähän ja lupien saajat valittiin poliittisin päätöksin. Uudessakaupungissa tämä poliittinen peli konkretisoitui, sillä Vakka-Suomen paikallisradio sai toimiluvan vasta pienen mediakohun seurauksena. Tänä päivänä Vakka-Suomi voisi saada toimiluvan parhaassa tapauksessa ilman poliittista kisailua.

UUdenkaupungin ja sitä ympäröivän muun Vakka-Suomen talousalueen yrityselämä on 2020-luvulla vilkasta, vaikka yritysten ketjussa suurena pelurina olevalla autotehtaalla onkin ollut pulaa komponenteista. Autotehdas on koko seutukunnalle ellei koko Varsinais-Suomelle niin merkittävä tekijä, että sen mukana elää muukin yritysmaailma.

***

Huonot ajat iskivät Suomeen ja Vakka-Suomeen 1990-luvun alussa, jolloin puhuttiin lamasta ja pankkikriisistä lähes samassa lauseessa. Uudenkaupungin paikallisradio ajautui konkurssiin vain kolmen vuoden sinnittelyn jälkeen, mutta se ei ollut ainoa taloustaantumassa kaatunut yritys. Paljon muutakin meni lopullisesti ja monet yrittäjät myös päätyivät henkilökohtaisessa elämässään surulliseen loppuratkaisuun.

Pelkkä taloudellinen ahdinko ei ollut ainoa syy sille, että Uudessakaupungissa ei kannattanut pyörittää itsenäistä tai myöhemmin Turusta johdettua paikallisradiota. Mediamaailma oli murroksessa, eikä siihen vielä vaikuttanut Internet missään määrin. Suomessa nimittäin ajattelu sähköisestä viestinnästä oli muuttunut. Poliittiset voimasuhteet vaihtelivat eri hallitusten välillä, mutta kokonaisuudessa suuntana oli yritysten laajempi toimintavapaus radiotaajuuksilla, joihin toki kuuluivat myös ”tv-taajuudet”. Haluttiin antaa lisää toimilupia ja avata kilpailua. Samoihin aikoihin mediaomistuksesta Suomessa alkoi kiinnostua joukko ulkomaisia yhtiöitä.

Koko vuosikymmenen alun kestäneen viestintäpoliittisen debatin seurauksena vuosina 1994 ja 1999 toimilupia alettiin jakaa yhä suuremmille kokonaisuuksille, kun ensin syntyivät usean kaupungin alueella kuuluvat niin sanotut erikoisradiot Classic FM ja Kiss FM ja paria vuotta myöhemmin valtakunnallinen suurtehotaajuuksilla toiminut Radio Nova. Se oli suuri muutos, jossa paikallisradioiden mielekkyyttä alettiin jo pohtia. Tämä kaikki edellä kuvattu ei suoraan johtanut paikallisradioiden joukkotuhoon, mutta oli alku uudelle ajattelulle, jossa omistukset keskittyvät ja taajuuksia halutaan haalia omaan leiriin valtiovallan samalla salliessa yhtiöille laajemmat omistusoikeudet.

***

2020-luvulla käsite ’paikallisradio’ olisi syytä vihdoin päivittää. Yhdessä kaupungissa ympäristökunnat mukaan luettuna toimivia asemia on nykyisin todella harvassa tai sitten ne ovat osa suurempaa mediayhtiötä eli Bauer Mediaa. Suuntaus on ollut siirtyä vähintäänkin maakunnalliseen tai alueelliseen toimintaan. Näin toimivat esimerkiksi Vasabladetin omistama Radio Vaasa ja Karjalaisen oma paikallisradio Radio Rex. Onko se paikallista vai alueellista radiotoimintaa, voidaan hyvillä perusteilla kysyä. Onko paikallisradio, jos lähettää ohjelmaa kahdessa maakunnassa, niin kuin Radio Kaakko tekee Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa?

***

Vierailu syyskesää hehkuvassa Uudessakauungissa on päättymässä. Samaan aikaan kännykkään tulee odotettu viesti, jossa Traficomin kerrotaan vihdoin julkistaneen vuoden 2022 radion täydentävän ohjelmistolupakierroksen hakijat. Nopea vilkaisu hakijoihin ja myöhempi tarkempi tarkastelu paljastavat, että kovin pahasti metsään ei pohdinta paikallisradion uudesta määrittelemisestä mene. Nekin radiot, jotka ovat olleet paikallisia tai alueellisia, haluavat laajentua. Radio Sandelsia kiinnostaa kuuluvus nykyisen toiminta-alueen Pohjois-Savon ja Kainuun ulkopuolella ja Sea FM hakee toimilupia Tampereelle ja Turkuun. Keskisuomalaisen lehtiyhtiöitä kiinnostavat laajemmat radiomarkkinat omilla levikkialueillaan tai niiden liepeillä, ja Kalevaa houkuttaa levittäytyä laajemmalle Pohjois-Pohjanmaalla. Paikallisradiosta osavaltakunnalliseksi muuttunut Radio Helsinki pyrkii saamaan uusia paikkakuntia ja Patmoksen kiikarissa on 14 uuden alueen valloittaminen.

***

Toimiluvat, tai oikeammin radion ohjelmistotoimiluvat, myöntää Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, mikäli haettavia taajuuksia riittää kaikille hakijoille. Tämän ja usean aiemman toimilupakierroksen hakijamäärät ovat paikka paikoin niin runsaat, että jälleen tarvitaan poliittista päätöstä. Sen tekee valtioneuvosto nykyisen hallituksen viimeisenä radiotoimilupapäätöksenä. Odotettavissa on lobbausta ja valtapeliä. Sitä samaa, mitä nähtiin paikallisradioiden kulta-aikoina myös Uudessakaupungissa. Silloin vuonna 1989 kyseessä oli epäselvyys, onko radiolupia Turkuun ja Saloon jo saanut Turun Sanomat määräävässä asemassa Vakka-Suomen paikallisradiossa. Ei ollut, joten Uudenkaupungin Radio UBC sai toimiluvan valtioneuvostolta muita luvansaajia myöhemmin liikenneministeriön korjattua esitystään. Se oli sen ajan mediakohu, vaikka mediakohu-sanaa ei silloin taidettu edes tuntea.

***

Maailma muuttuu. Vai muuttuuko paljon sittenkään? Ainakin radioluvat kiinnostavat edelleen sekä mediayhtiöitä että niistä kirjoittavaa mediaa.

Kirjoittaja on Mediamonitorin vastaava tuottaja